Saamelaiskielet

Suomi mielletään yleensä kaksikieliseksi maaksi, mutta ei sovi unohtaa kolmatta kieltämme, nimittäin saamea. Saame ei tosin oikeastaan ole vain yksi kieli, vaan monta saamelaiskieltä, joita puhutaan koko Lapin alueella. Suomen Lapissa puhutaan kolmea eri saamelaiskieltä, joista selvästi suurin puhujamäärältään on pohjoissaame. Mutta mistä saamen kieli on saanut alkunsa, ja mikä on kielen nykytilanne?

Saamelaiskielet ovat juuriltaan uralilaista kielikuntaa, tarkemmin sen suomalais-ugrilaista haaraa. Ne ovat siis suomen kielen kaukaisia sukulaisia. Tällä hetkellä saamelaiskieliä voidaan sanoa olevan yhdeksän, ja kuudella niistä on oma kirjakieli. Yhteinen kantakieli näillä kaikilla on kantasaame, ja jotkin kielimuodot ovat verrattain ymmärrettäviä keskenään, kun taas joidenkin välillä on hyvinkin jyrkkä kieliraja.

Eläviä saamelaiskieliä ovat tällä hetkellä eteläsaame, uumajansaame, piitimensaame, luulajansaame, pohjoissaame, koltansaame, inarinsaame, kiltinänsaame ja turjansaame. Inarinsaame on näistä ainoa, jota puhutaan ainoastaan Suomessa. Pohjoissaame on murteineen taas ylivoimaisesti puhutuin, sitä puhuu noin 20 000 ihmistä. Joillakin näistä kielistä on vain kymmeniä tai satoja puhujia, ja pienimmällä, turjansaamella, vain 2 puhujaa. Valitettavasti keminsaame ja akkalansaame, jotka ovat  joskus olleet puhuttuja saamelaiskieliä, ovat nykyään tyystin sammuneita.

Hieman saamelaiskielten historiaa

Skandinavian kielten historia

Kielitieteilijät uskovat että ennen kuin saamelaiset omaksuivat uralilaiskielen, he puhuivat jotain paleoeurooppalaista kieltä. On esitetty että kantasaame eriytyi omaksi kielekseen eteläisessä Suomessa ja levittäytyi sitten pohjoiseen Fennoskandiaan jolloinkin esiroomalaisen rautakauden aikana, mikä tarkoittaa 500 eaa olevaa aikakautta. Varsinaisella rautakaudella eli noin 500-luvulla ajanlaskun alun jälkeen saamenkieli levittäytyi koko keskiseen Skandinaviaan.

Ensimmäiset saamenkieliset kirjat julkaistiin jo vuonna 1619, mutta julkaiseminen kehittyi lopulta valtavan hitaasti. Suomen puolella ensimmäiset saamen kielellä kirjoitetut kirjat ilmestyivät vuonna 1825, mutta koska suomenkielinen kirjallisuus sai valtavan jalansijan ja kehittyi huimaa vauhtia juuri 1800-luvulla, ei saamenkielinen kirjakulttuuri yksinkertaisesti saanut tarpeeksi tukea. Vasta kun erilaiset uudet liikkeet ja aatteet, muun muassa fennomania, alkoivat voimistua, saattoi saamenkielinen kirjakulttuuri myös alkaa kehittyä. Suurena sysäyksenä eteenpäin voidaan pitää Suomalais-ugrilaisen Seuran perustamista, ja 1890-luvulla alkanutta kotiseutututkimusta. Tämä hyvin alkanut vaihe jatkui onneksi myös 1900-luvun alussa.

Saamelaiskielet nykyään

Tällä hetkellä Suomessa puhuu saamea äidinkielenään hieman alle 2000 henkilöä. Saamen kieltä, sen asemaa ja sen käyttöä, on turvattu vuodesta 1992 asti erityisellä kielilailla, josta on tehty uudistettu versio vuonna 2003. Saamelaisilla on lain mukaan oikeus esimerkiksi asioidessaan viranomaisten kanssa käyttää omaa äidinkieltään, saamea. Kunnilla valitettavasti on ongelmia saada tarpeeksi rahoitusta, jotta saadaan tulkki- ja käännöspalveluita aikaiseksi. Tavoitteita ei siis vielä ole saavutettu, mutta niitä kohti mennään koko ajan.

Utsjoen, Inarin ja Enontekiön kunnissa lapsilla on oikeus opiskella saamea peruskoulusta lukioon asti joko äidinkielenä tai valinnaisena aineena. Myös ylioppilastutkinnossa voi kirjoittaa saamen äidinkielenä. Pohjoissaamen lisäksi opiskella voi koltan- ja inarinsaamea, vaikka pohjoissaame onkin valtakielenä. Ymmärrettävästi kaikki äidinkielenään saamea puhuvat ovat vähintäänkin kaksikielisiä, eli saamen lisäksi onnistuu jokaisen maan valtakieli, ja lisäksi tietysti mahdolliset valinnaiset kielet. Suomessa Oulun, Helsingin ja Lapin yliopistot tarjoavat saamen kielen opetusta. Mikä on tilanne Norjassa ja Ruotsissa? Norjassa säädettiin jo vuonna 1990 laki, joka määräsi kuusi kuntaa Pohjois-Norjassa virallisesti kaksikielisiksi, joten saamelaiskielten asema on siltä osin turvattu. Ruotsissa taas vuonna 2000 tunnustettiin saamelaiskielet virallisiksi vähemmistökieliksi, mutta vähemmistökielilain toteuttaminen ei ole sujunut kuitenkaan täysin ongelmitta. Vielä on siis paljon tehtävää myös naapurimaissamme.

Joka tapauksessa saamelaiskielet ovat todellakin tulleet jäädäkseen. Meillä on Suomessa 10 000 saamelaista, joten saamelaisuus on erittäin tärkeä osa kulttuuriamme. Jos mietit joskus, onko tietosi saamelaisuudesta ja saamelaiskielistä ajan tasalla, voit alkaa syventää tietämystäsi. Ehkäpä joskus tulevaisuudessa saamelaiskielten osaaminen on aivan tavallista ja laajalle levinnyttä. Sitä odotellessa, giitu já buorre idit.

Saatat myös pitää