Saamelaiset

Saamelaiset ovat Fennoskandian pohjoisosissa elävä alkuperäiskansa – itseasiassa Euroopan Unionin alueella asuva ainoa alkuperäiskansaksi tunnustettu kansa, joka tekee heistä hyvin erikoisia. Alkuperäiskansaksi kutsutaan siis väestöä, joka polveutuu tiettyä maantieteellistä aluetta alkuperäisesti asuttaneesta kansasta tai asukkaista. Nämä kansat ovat asuneet alueella jo ennen nykyisten valtionrajojen muodostumista. Kutsumme heidän asuttamaansa aluetta Saamenmaaksi – se koostuu Norjan, Ruotsin ja Suomen pohjoisosista ja Kuolan niemimaasta. Määrällisesti heitä on 50 000-100 000 välillä, ja niistä vain noin 9000 Suomessa. Näiden arvioiden suuri vaihtelu johtuu saamelaisten tunnusmerkkien eroista, jonka takia on hankala arvioida tarkkaa määrää. Suomessa puhutaan yhteensä kolmea saamen kieltä: pohjois-, inarin ja koltinsaamea ja niistä kaikki ovat uhanalaisia. Suomen saamelaisalue yltää Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnille sekä Lapin paliskunnan alueelle Sodankylän kunnassa. Nykyään kuitenkin todella moni saamelainen asuu saamelaisalueen ulkopuolella aina Helsingissä asti.

Ennen ja tänä päivänä

Muinaiset saamelaiset olivat metsästäjä-keräilijöitä ja he elivät luonnon armoilla. Saamelaiset ovat edelleen lähellä luontoa, mutta ovat sopeutuneet modernisoituneeseen nykyelämään ihan samalla tavalla kuin kuka tahansa muukin suomalainen on tottunut. Hyvä esimerkki kulttuurin säilymisestä ovat heidän perinneruokansa. Vaikka nykypäivän valmisruoka-aikana voisi kuvitella, että perinteet jäävät vähemmälle, valmistavat silti saamelaiset suuren osan ruoastaan perinteisillä valmistustavoilla ja ruokapöydissä näkyy edelleen terveellisiä perinneruokia, kuten kalaa, poronlihaa ja marjoja. Saamelaisten perinteisiä elinkeinoja ovat olleet vahvasti, etenkin 1900-luvun alussa, poronhoito, metsästys, käsityöt ja kalastus. Nykyään kuitenkin esimerkiksi poronhoidosta pääelantonsa saavien saamelaisten osuus on laskenut huomattavasti – suurimpia syitä tähän ovat poronhoidon kannattavuuden laskeminen ja se, että elinkeinon vaatimia toimenpiteitä ei ole onnistuttu tukemaan. Yhä useampi nuori muuttaa etelään töiden, opiskelun, paremman toimeentulon ja rakkauden perässä, tästä syystä saamelaiskunnat läpi Lapin ovat kärsineet muuttotappiosta etenkin viimeiset parikymmentä vuotta. Suku kuitenkin sitoo ihmistä kotiseudulleen monella tavoin, joten se ei myöskään tarkoita yhteyksien katkeamista. Suku toimii saamelaisille myös karttana, jonka avulla ihmiset paikannetaan ja tunnistetaan sukujen verkostoista. Yhteen aikaan Suomessa harjoitettiin myös assimilisaatiopolitiikkaa, jolla pyrittiin estämään saamen kielen puhuminen julkisilla paikoilla. Saamelaisten tavat ja tottumukset ovat siis säilyneet erittäin hyvin nykyaikaistumisesta ja heidän kulttuurinsa kytkösyrityksistä huolimatta. Kuten aiemmin mainuttu, Suomessa puhutaan kolmea saamenkieltä: pohjois- inarin- ja koltansaamea. Kaikilla kielillä on omat ortografiansa ja kirjakielensä. Suomessa eniten puhutaan pohjoissaamea ja itse asiassa inarin- ja koltansaamenkielet ovat vaikeassa asemassa yleisestikin Saamenmaalla vähäisen puhujamäärän takia. Suomessa saamelaisilla on oikeus saada palvelua saamenkielellä asioitaessa viranomaisten kanssa – harva kuitenkin osaa kieltä, joten asiointi saamenkielellä toteutuu harvoin. Saamelaiset ovat rakentaneet myös omaa populäärikulttuuriaan, jossa he yhdistävät modernia länsimaista ja perinteisempää saamelaista kulttuuria. Heillä on oma musiikkinsa, taiteensa, kirjallisuutensa ja elokuvansa. Saamelaiskulttuurin tiennäyttäjänä pidetään Nils-Aslak Valkeapäätä, joka oli taiteen monitaitaja koko Saamenmaalla. Eräs näkyvimpiä identiteettisymboleita on saamelaisten kansallispuku gákti. Nuorille se on suuri ylpeys ja he haluavat korostaa taustaansa ja juuriaan käyttämällä omien alueidensa pukuja perinteiden mukaisesti. Vuonna 2009 saamelaisnuoret kaikista Pohjoismaista järjestivät mielenosoituksen vastustaakseen saamenpuvun kaupallista hyväksikäyttöä turismissa. Tämä mielenosoitus järjestettiin osoituksena saamenpuvun arvostuksesta.

Ennen ja tänä päivänä

Ongelma on edelleen polttavan kuuma Suomessa, sillä matkailuyrittäjät käyttävät edelleen saamenpukuja markkinoinnissa piittaamasta puvun koodistosta ja käyttävät esimerkiksi pelkistettyjä asuja. Saamelaisia häiritsee se, että heidän kulttuurinsa keskeinen symboli saamenpuku kelpaa suomalaisille kyllä erikoisena koristeena, mutta samaan aikaan tieto heidän kulttuuristaan ja mielenkiinto sen aseman parantamiseen on melkoisen olematonta. Saamelaisille Gákti kuvastaa saamelaiskulttuurin elinvoimaa nykypäivänä ja siinä yhdistyykin niin perinne kuin nykyaikakin. Pukua kannetaan ylpeydellä ja tietoisena saamelaiskulttuurista ja sen rikkaudesta.

 

 

 

 

Saatat myös pitää