Lappi on paljon muutakin kuin Joulun ihmemaa

Lappi

Matka Suomen Lappiin katsomaan Joulupukkia, hänen porojaan ja tonttuja on monen lapsuuden unelma. Mutta moni saattaa nauttia matkasta itse asiassa enemmän aikuisena. Lappiin saapuu turisteja ympäri maailmaa, eikä se ole mikään ihme. Kun jouluisen koristeellinen ja lämmin hurmos ja lapsuusajan muistot ovat hiipuneet, Skandinavian niemimaan pohjoisosaan yhdistyvä arktinen alue tarjoaa talvisen eurooppalaisen kokemuksen, josta riittää tarinoita ammennettavaksi monen jouluaterian yhteyteen tulevaisuudessa. Tässä artikkelissa käsitellään Lapin tarjontaa matkustajille ympäri maailmaa.

Lapin kulta ja ruoka

Eräs syy Lappiin matkustamiselle on Lapin kulta ja kullanhuuhdonta. Lapin jokilaaksoissa on kultaa, jota löydettiin ensimmäisen kerran Ivalojoen laaksoista vuonna 1868, mikä synnytti pienimuotoisen kultakuumeen. Mutta kultaa on silti vielä löydettävissä hieman onnekkaille ja/tai päättäväisille kullanhuuhtojille. Kun joet sulavat talvin jäljiltä, paikalliset ja turistit aloittavat kullanhuuhdonnan vaskooleillaan toivoen löytävänsä elämää muuttavan hipun.

Lemmenjoen sivujoesta Miessijoesta löytyi kerran 251 grammaa painanut kultahippu, mutta monet turistit suuntaavat museoon Tankavaaran kultakylään, missä järjestetään vuosittain heinäkuussa avoimet kullanhuuhdonnan maailmanmestaruuskilpailut, minkä lisäksi vierailijat voivat kokeilla kullanhuuhdontaa vuoden ympäri.

Petteri Punakuonon kauhistukseksi Lapin paikallinen ruokakulttuuri nojaa vahvasti poronlihaan. Poronliha on vähärasvaista, terveellistä ja maistuu ilahduttavasti riistalta, mutta jos Joulupukin rekeä kiskovien otusten syöminen tuntuu pahalta, tarjolla on kokeiltavaksi runsaasti muita lappilaisia herkkuja.

Porojen ruoka, jäkälä, toimii kuivattuna kevyenä ja rapeana koristelisukkeena kaikenlaisille arktisille kalaruoille, kasviksille, yrteille, marjoille ja jopa lakritsalle. Kattavan otannan paikallisista mauista moderneina versioina pääsee maistamaan Lapland Hotel Sky Ounasvaaran ravintolassa Rovaniemellä, missä televisiosta tuttu keittiömestari Tero Mäntykangas koettelee perinteisen keittiön rajoja.

Matka Suomen Lappiin
Matka Suomen Lappiin

Lapin järvet ja luonto

Lapissa on satoja järviä, joista suurin on Inarijärvi pohjolan perukoilla kattaen yli 1 000 neliökilometrin alan. Silloinkin, kun järvet ovat jäässä, lappilaiset kalamiehet istuvat jäähän kairaamiensa avantojen äärellä pilkkimässä haukia, ahvenia, lohia ja siikoja. Pilkkiretkiä on tarjolla turisteille, ja niihin sisältyy yleensä matka jäiselle järvelle moottorikelkalla. Retkillä on usein suurempi mahdollisuus saada flunssa kuin saalista, joten on suositeltavaa pukeutua lämpimästi.

Suomen Lapin erämaissa vaeltaa susia, ahmoja ja karhuja, joten maastossa liikkuessa on hyvä idea pitää ääntä vaikka vihellellen, että ne tietävät sinun olevan tulossa. Paikallisilla on poronhoitoalueilla poikkeuslupa petoeläinten metsästämisen suhteen, sillä porot joutuvat usein petojen saaliiksi. Onneksi poroja on kuitenkin Lapissa noin 200 000, kun vertailun vuoksi ihmisiä siellä asu vain 180 000. Lappiin on tuotu Siperiasta myös huskyja ja samojedinkoiria työkoiriksi rekien vetämistä varten. Nykyään koirien työnä on lähinnä turistien vetäminen rekiajeluilla.

Talviurheilumahdollisuudet ja revontulet

St. Moritzin tai Val D’Iseren laskettelukeskukset eivät voi tarjota juuri enempää kuin Lapin hiihtokeskukset. Tarjolla on murtomaahiihtoa, laskettelua, freestyle-laskemista ja lumilautailua, voit kävellä metsäpolkuja pitkin lumikengillä tai nauttia kipakasta pakkasviimasta kasvoillasi moottorikelkan kyydissä. Suuret laskettelukeskukset Ylläksestä Leviin ja Luostosta Pyhään ovat rauhallisia ja rentoja kohteita, jotka sopivat hyvin perheille sekä yhtä hyvin aloitteleville kuin hieman kokeneemmillekin laskijoille.

Koska suurin osa Lapista sijaitsee napapiirillä, se on ideaalinen paikka revontulien näkemiselle. Muinaisen legendan mukaan revontulet syntyivät, kun naalin hännän huiskaisu lähetti kimaltelevia valoja taivaalle. Taivaalla tanssahtelevat vihreät, punaiset ja siniset valot saattavat näkyä kirkkaina ja pimeinä öinä, kun olosuhteet ovat oikeanlaiset. Matkatoimistot tarjoavatkin erityisesti revontulien näkemiseen tähtääviä matkoja.

Revontulet ovat kuitenkin luonnonilmiö, eikä niiden näkeminen ole koskaan varmaa. Vietin viime talvena viisi yötä Lapissa hotellissa ennen kuin näin revontulia taivaalla. Päivisin kävin laskettelemassa ja illat kulutin aikaa hotellihuoneessa pelaamalla kannettavalla tietokoneellani PokerStarsilla, kuuntelemalla musiikkia Musiikkikirjastot tai katselemalla elokuvia televisiossa. Mutta kun revontulet viimein ilmestyivät taivaalle, odotukseni palkittiin, sillä näky oli upea.

Revontulet
Revontulet

Saamelaiskulttuuri ja paikallinen taide

Kovin monessa paikassa Euroopassa ei enää ole elinvoimaista alkuperäiskansan yhteisöä. Saamelaiset ovat peräisin Lapin Saamenmaalta, joka on pohjoinen alue kattaen osia Norjasta, Ruotsista, Suomesta ja Venäjältä, mikä tekee saamelaisista Euroopan pohjoisimman alkuperäiskansan. Saamelaisia arvellaan asuvan Suomen lapissa hieman alle 10 000, ja voit tutustua heidän kulttuuriinsa, tapoihinsa, vaatetukseensa ja kieleensä Rovaniemen Arktikum-museossa ja tiedekeskuksessa.

Lappi ei ole pelkästään järviä, metsiä ja luontoa. Alueen pääkaupunkina ja porttina toimiva Rovaniemi on kiireinen urbaani keskus täynnä moderneja rakennuksia, jotka ovat samaan aikaan funktionaalisia ja kiehtovia. 90 prosenttia vanhasta kaupungista tuhoutui toisen maailmansodan aikana, mutta sen uudelleensuunnittelua johti kuuluisa suomalainen arkkitehti Alvar Aalto.

Sarvenmuotoinen kaupunki

Uusi kaupunkisuunnitelma noudatti poron sarven muotoa, ja nykyään Rovaniemellä on useita mielenkiintoisesti suunniteltuja ja ympäristöystävällisiä rakennuksia, jotka ovat inspiroineet arkkitehtejä kaikkialla maailmassa. Yksi harvoista sodasta selvinneistä rakennuksista on 1930-luvun postiautovarikko, joka on sittemmin muunnettu Korundin kulttuuritaloksi. Täällä Rovaniemen sydän muuttuu taiteeksi, tarjolla on paikallisten taiteilijoiden näyttelyitä ja pieni mutta täydellisesti muotoiltu konserttisali, jossa soittaa Lapin kamariorkesteri.

Valtavat metsät täynnä koivuja, mäntyjä ja kuusia ovat elintärkeitä Suomen Lapin paikalliselle taloudelle. Metsissä patikoiminen on Lapissa suosittua ajanvietettä. Alueen kansallispuistojen halki ylettää yleisessä käytössä olevien metsämajojen verkosto. Monissa mökeissä on mahdollisuus tulen tekemiseen ja niiden käyttäminen yön ajan on ilmaista patikoidessasi metsäpolkuja pitkin. Kuten monet rakennukset Lapissa, myös nämä majat on tehty puusta, mikä on yksi syy sille, että kestävä metsänhoito on niin tärkeää alueella. Matkailijat voivat tutustua enemmän pohjoismaisiin metsiin kauniissa puisessa Pilke-tiedekeskuksessa Rovaniemellä.

Lapissa on vanha sanonta, jonka mukaan kylmä sauna on ruotsalainen sauna. Saunalla on hyvin erityinen paikka suomalaisten sydämessä, mikä johtaa jopa kiihkeään kilpailuun. Suomalainen sauna on muihin saunoihin verrattuna äärimmäisen kuuma ja tunteja kestävä alasti saunominen voi olla monelle turistille oudoksuttava asia. Rovaniemellä sijaitsevassa Lumihotellissa pääsee nauttimaan sähkösaunoista, kuumakivisaunoista, savusaunoista ja jopa jääsaunoista.

Saatat myös pitää