Lapin suurin järvi

Suomi on järvien lukumäärän näkökulmasta EU:n rikkain maa: tällä rikkaudella me suomalaiset myös väritämme maamme nimeä kutsulla sitä tuhansien järvien maaksi.  Suomessa on 187 888 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria.Suomen suurimpia järviä ovat Saimaa ja Päijänne, mutta jo kolmossijalta löytyy Lapissa sijaitseva Inarijärvi, joka on myös Lapin suurin järvi.

Inarijärvi

Kaunis ja karu Inarijärvi on Suomen järvistä kolmanneksi suurin, mutta lisäksi toiseksi syvin. Se on myös maamme suurjärvistä kaikkein puhtain ja kirkkain. Inarijärvi laskee Paatsjokea pitkin Barentsinmeren (Pohjoiseen jäämereen kuuluva reunameri) Norjassa sijaitsevaan Varanginvuonoon. Järvi on leveydeltään 50 kilometriä ja pituudeltaan 80 kilometriä – pinta-alaa sille tulee 1040 km². Inarijärvessä on 3318 saarta ja monia suuria saarettomia selkiä. Rannoilta ja saarista löytyy autiotupia, joita melojat ja muut vesillä liikkujat ja talvisaikaan hiihtäjät hyödyntävät. Inarijärvellä on yksi kuuluisa saari nimeltä Ukonsaari. Ukonkivi on aiemmin toiminut saamelaisten pyhänä paikkana, jossa uskottiin jumalien, henkien ja haltijoiden asuvan. Tärkein saamelaisten jumalista oli Ukko, Äijih. Ukko-nimitys johtuu siis ukkosta ja jyrinää kuvaavasta sanasta. Ukonsaarella itsellään on korkeutta noin 30 metriä, leveyttä 50 metriä ja pituutta jopa 100 metriä. Kesällä sinne kulkee päivittäin laivaristeily Inarin kirkonkylältä.

Inarijärvi historiassa

Jatkosodan aikana Pohjois-Suomen rintama Neuvostoliittoa vastaan jäi saksalaisten vastuulle: turvatakseen Petsamon nikkelin sekä vallatakseen Murmanskin Luftwaffella (natsi-Saksan ilmavoimien nimitys) oli Lapissa ja Pohjois-Norjassa toistakymmentä lentokenttää. Inarissa ei kuitenkaan ollut tähän tarkoitukseen sopivaa kenttää, joten ensimmäisenä sotatalvena 1941-1942 rakennutettiin sotavankien avulla lentokenttä Inarijärven jäälle. Lentokenttää ei enää rakennettu seuraavana vuotena, sillä kiitoradan pitäminen puhtaana tuiskuavasta lumesta oli turhan haastavaa. Inarijärven ohjus oli neuvostoliittolainen maaliohjus, joka sai aikanaan paljon mediahuomiota. Se syöksyi järveen 28. joulukuuta 1984 sen eksyessä matkaltaan. Jopa eräs inarilainen huoltoasema otti tapauksesta hyödyn irti ja möi sen johdosta “ohjus-munkkeja”. Hotelli Ivalossa laadittiin tapaukseen liittyvä menu, johon kuului “Sirpalesoppa”, “Rakettirautu” ja “Löytäjän leivos”. Menu oli ravintolan listoilla pari-kolme viikkoa ja niitä tilattiin 20-50 annosta joka ilta!

Suomalaisten ylpeydenaihe

Inarijärvi on ylpeyden aihe niillekin yksilöille, jotka eivät sen rannoilla ole koskaan edes käyneet. Se on ainoa suuri erämääjärvi ja sitä kutsutaan Suomen järvien kuninkaaksi – Laatokka häviää kohta jo muistoistakin ja Saimaata ovat synkistäneet norppien tuho ja Pien-Saimaan rehevöityminen. Inarijärvi on hiljainen, kirkas ja mystinen. Kun koko muu maailma on täynnä meteliä ja nykyajan laitteita, lähes miljoona matkailijaa vuosittain matkustaa Lappiin kuuntelemaan omia ajatuksiaan. Toki paikallisilla on pelko siitä, että Inarijärvestäkin aletaan rakentaa turistikohdetta, mutta toistaiseksi siellä lepää vielä aito ja oikea rauha. Inarinjärven rannoille on siis uhattu rakennettavan lomakyliä, mutta tästä ollaan montaa eri mieltä. Toisaalta Inari on saamelaisten kotiseutualuetta ja halu muuttaa saamelaisille tärkeät rannat mökkikeskittymiksi vaikuttaa hyvin välinpitämättömältä perinteitä ja alkuperäiskansoja kohtaan – etenkin nykypäivänä, kun saamelaisten oikeudet ovat olleet kuuma puheenaihe. Inarinsaamelaiset kirjaimellisesti elävät kyseistä järvestä, se on heille kaikki kaikessa.
Toisaalta taas niin on matkustuskin kaikki kaikessa Inarille. Työttömyysprosenti on lähes 18 %, porotalous sekä teollisuus eivät kasva, kunta ei tarjoa töitä ja niin edelleen.. Matkailusektori on yksi harvoista, jolla Inari voi tarjota uusia  työpaikkoja. Inari suoritti matkailuselvityken ja sen mukaan investoijat arvostavat erämaisuutta ja elävää saamelaiskulttuuria. Mutta pelko on siinä, että pelätään ihmisen uteliaisuuden kääntyvän luontoa vastaan. Näin on käynyt monille muillekin luontomatkailukohteille, kutan Galápagossaarille ja Mount Everestille. Miten sitten kaupallistaa Inarijärvi ilman sen hiljaisuuden ja erämaisuuden rikkomista on kysymys, johon on ennen kaikkea löydettävä vastaus.

Suomalaisten ylpeydenaihe

 

Saatat myös pitää