Kullanhuuhdonta

Kullanhuuhdonnalla tarkoitetaan kullan erottamista maalajista liikkuvan veden avulla. Laji on hyvin suosittu ja tunnettu Suomessa: Suomen Lapissa Sodankylän ja Inarin kuntien alueella sijaitsevat kultakentät ovat Euroopan ainoita taloudellisesti kannattavia alueita huuhtoa kultaa ja jotkut pääsevät sillä jopa rahoille asti. Suurin osa kullanhuuhtojista kuitenkin nauttii siitä sen tuoman elämäntavan vuoksi.

Kaksi eri tapaa

Kullanhuuhdonta voidaan jakaa kahteen eri huuhdontatapaan: koneelliseen ja käsintapahtuvaan huuhdontaan. Kullan erottelu perustuu sen ominaispainoon – kulta painaa noin seitsemänkertaisesti sen mitä normaali kiviaines painaa. Käsintapahtuvassa kullanhuuhdonnassa lapioitu kultaa sisältävä maa-aines asetetaan huuhdontaränniin, jossa virtaa vesi. Vesi kuljettaa huuhdottavan maa-aineksen rännin läpi ja kulta painavimpana aineena päätyy rännin alimpaan osaan. Ränni täytyy asettaa kaltevaan asentoon kivien tai jonkinlaisten tukijalkojen varaan tarpeeksi jyrkkään asentoon. Suurin virhe on olla liian varovainen rännin kaltevuuden ja veden virtauksen kanssa. Koneellisessa kaivuussa kultapitoinen maa-aines kaivetaan ylös kaivinkoneella, jonka jälkeen se syötetään huuhtomoon. Suomessa käytetyt huuhtomot ovat perinteisiä ja hyvin yksinkertaisia, vaikka esimerkiksi Kanadasta löytyy isoja kullanhuuhdontaan perustuvia kultakaivoksia. Suomessa suurimmassa osassa huuhtomoista maa-aines syötetään pienen seulan läpi huuhdontaränneihin ja sen jälkeen virtaava vesi huuhtoo pois ylimääräisen maa-aineksen kullan jäädessä rännin rihloihin.

Kullanhuuhdonta Suomessa

Kullanhuuhdonta ei kuulu jokamiehenoikeuksiin, sillä kultaa saa kaivaa vain luvan saaneilla paikoilla. Jos lajista innostuu tosissaan, on mahdollista hankkia oma kaivuualue, mutta se vaatii melkoisen paljon byrokratiaa, jotta luvan voi saada. Suomessa kultakaivoja löytyy myöskin etelästä, mutta parhaimmat saaliit löytyy pohjoisesta Ivalojoelta, Saariselältä, Tankavaarasta ja kaukaa syrjäisestä Lemmenjoesta. Kyseinen joki on vaikeasti saavutettavissa, mutta se on kirjaimellisesti kuin kultakaivos! Suomesta kultaa löydetään huuhtomalla noin 20-30 kiloa vuodessa, joista 90 prosenttia löydetään Lemmenjoesta. Suurin osa siitä päätyy ammattilaisten taskuun, mutta myös aloittelijat löytävät aina jotain, edes pieniä kultahippuja. Lajin myötä on kuitenkin hankala rikastua, mutta muutamia kymmeniä rikastuneita kyllä tunnetaan. Enemmän se rikastuttaa valtaosaa kansasta kuitenkin muulla tavalla. Harrastelijoille se on ehkäpä elämäntyyli ja paikallisille se antaa hieman erilaista arvoa, sillä aika moni talo Inarin seudulla esimerkiksi on rakennettu kullan avulla. Suomesta Sodankylän Tankavaarasta löytyy Kultakylä, joka vaalii kullanhuuhdonnan perinteitä. Siellä on mahdollista perehtyä kullanhuuhdonnan historiaan, matkustaa kapearaiteisella rautatiellä ja päästä huuhtomaan kultaa itse!

Kullanhuuhdonta Suomessa

Kultaryntäys eli kultakuume

Kultaryntäys eli kultakuume tarkoittaa voimakasta ihmisvirtaa alueelle, josta on löydetty suuri määrä kultaa. Etenkin 1800-luvulla sitä nähtiin paljon Kanadassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, Etelä-Afrikassa sekä pienimuotoisempana myös Suomen Lapissa. Näissä kultakuumeissa usein rikastuivat enemmän kullanhuuhdontaan tarvittavien tarvikkeiden valmistajat, kuin itse kullanhuuhtojat. Esimerkiksi klassinen Levi Strauss -merkki on tästä hyvä esimerkki – he valmistivat hyvänlaatuisia työhousuja.

Kullanhuuhdonta kilpailulajina

Kun kullanhuuhdonnassa kilpaillaan, on kyse siitä, kuka löytää ensimmäisenä ja nopeiten ämpäriin valmiiksi piilotetut kultahiput. Jokainen kilpailija saa ämpärin, jossa on sama määrä kultahippuja hiekkaan sekoitettuna – heille ei kuitenkaan kerrota kuinka paljon kultaa ämpäri sisältää. Kultahiput ovat hyvin pieniä, joten se tekee kilpailusta haastavan. Jos yksikään kultahippu menee hukkaan, siitä saa aikasakon, joka vaikuttaa lopulliseen aikaan ja tulokseen. Kilpailijat jaetaan eri luokkiin: miehiin, naisiin, yleisiin, lapsiin/nuoriin, aloittelijoihin, veteraaneihin ja joukkueisiin. Kullanhuuhdonnan MM-kisat järjestetään vuosittain eri maissa – aiemmin mainittu Tankavaara on toiminut kullanhuuhdonnan MM-kisojen isäntänä monena vuotena ja tulee toimimaan isäntänä myöskin vuonna 2019. MM-kisojen perinne on alkanut vuonna 1977 juurikin Tankavaarasta ja on levinnyt sieltä laajalle ympäri maailmaa.

Saatat myös pitää