Aurora Borealis

Revontulet, eli latinan kielisellä nimellään aurora borealis, on ilmiö, joka on kiehtonut ihmisiä kautta aikojen. Pohjoisen kansat ovat pitäneet revontulia mystisinä valoilmiöinä ja liittäneet niihin paljon tarinoita ja kertomuksia. Nykypäivänä tämä yksi mystisimmistä luonnonilmiöistä houkuttelee Lappiin paljon turisteja ja myös paikallisia ihmisiä, jotka haluavat todistaa tämän luonnonilmiön omin silminsä.

Mistä on kyse?

Suomessa tuntemamme revontulet eivät ole erikoisia myöskään eteläisellä pallonpuoliskolla vaan nimenomaan napa-alueilla tämä ilmiö on voimakkaimmillaan magneettisten napojen takia. Pohjoisessa tunnemme revontulet nimellä aurora borealis, kun taas etelässä ne tunnetaan nimellä aurora australis. Ilmiöstä käytettävä kansainvälinen nimi aurora taas juontaa juurensa antiikin aamuruskon jumalattaren nimestä.Revontulet syntyvät, kun auringosta peräisin olevat suurienergiset hiukkaset osuvat maan pintakehään. Tätä auringosta purkautunutta hiukkasvirtaa kutsutaan aurinkotuuleksi – varautuneet hiukkaset saavat aikaan sähkö­kentän, joka vaikuttaa etenkin ilmakehässä esiintyviin happeen ja typpeen, mitkä aiheuttavat itse valoilmiön yötaivaalla. Mitä aktiivisempi aurinko on, sitä enemmän hiukkasia päätyy maan ilmakehään ja sitä enemmän revontulia esiintyy. Kun hiukkasia on paljon, niitä syntyy myös tavallista kauempana maan navoista.

Mistä on kyse?

Revontulien värit

Revontulet näyttäytyvät useimmiten vihreinä tai vihreän keltaisina. Tähän vaikuttaa se, että silmämme rekisteröivät paremmin vihreän sävyjä kuin esimerkiksi punaista ja sinistä.Toinen syy revontulien vihreään väriin on aurinkohiukkasissa, jotka matkustaessaan muodostavat värinsä riippuen siitä, mihin ilmakehän alkuaineeseen ne törmäävät. Happiatomeihin törmätessä revontulien väriksi muodostuu vihreä ja keltainen, mutta typen kanssa reagoidessaan se saa sinisen värityksen. Punertavien revontulien takana taas on yksiatomisten happiatomien sijaan happimolekyylit.Revontulet leiskuvat noin 100 kilometrin korkeudessa, vaikka maan tasalla niitä katsoessa saattaisi vaikuttaa niiden olevan paljon lähempänä. Revontulet päästävät myös ikään kuin rätisevää ääntä, joka on jopa ihmiskorvalla kuultavaa. Toistaiseksi on vielä kuitenkin mysteeri, mistä nämä äänet johtuvat.

Paras aika revontulien bongaamiseen

Revontulien näkymiselle on kaksi tärkeää edellytystä: pimeys ja taivaan pilvettömyys. Yksinkertainen ja melkein aina toimiva sääntö revontulien näkemiselle on pakkaspäivä. Kylminä pakkaspäivinä taivas on yleisesti ottaen selkeä, mikä helpottaa revontulien näkemistä. Revontulien näkemisen voi estää pilvinen taivas – taivaan ollessa pahasti pilvinen voi se tehdä niin pahan peitteen, ettei revontulia edes näe.Ajallisesti revontulia voi nähdä aina elokuun lopusta huhtikuun alkuun saakka. Eniten niitä kuitenkin esiintyy alkusyksyn pimeinä iltoina ja kevättalven saapuessa. Maan asento mahdollistaa aurinkotuulen tehokkaan siirtymisen maan magneettikehään syys- ja kevätpäiväntasauksen aikoihin, siksi näinä aikoina mahdollisuudet nähdä revontulia ovat suuremmat. Toki helpottaa myös siirtyminen taajama-alueilta täysin pilkkopimeille alueille, joilla muut valot eivät häiritse revontulien väriloistoa.Parhaita ja suosituimpia paikkoja revontulien bongaamiseen ovat muun muassa Utsjoki, Kilpisjärvi, Inari-Saariselkä, Levi, Ylläs, Luosto ja Rovaniemi.

Revontulet suomalaisessa mytologiassa

Suomessa yksi yleisimpiä myyttejä revontulista ja selitys sanan takana on tulikettu, joka juoksee tuntureissa huiskuttaen häntäänsä näin sytyttäen taivaalle kipinöitä, jotka ilmenevät revontulina. Saamelaisten keskuudessa taas elää vanha uskomus, että revontulien roihutessa naisten tulisi peittää päänsä, etteivät oudot valoilmiöt repäisivät naisia mukanaan heidän pitkistä hiuksistaan. Inuiitit taas uskovat, että revontulet ovat kuin soihtukulkue, joka kuljettaa kuolleiden sielut ikuiseen onneen muinaisten henkien johdolla.Niin kuin uskomuksetkin revontulien suhteen vaihtuvat, vaihtuvat myös nimetkin. Etelä-Pohjanmaalla niitä kutsutaan rutjaksi tai Ruijan valkeaksi, Pohjois-Hämeessä välyiksi tai välyämiseksi ja Lapissa niistä puhutaan myös taivaantalkeina. Ja toki myös muulla maailmalla on omat tarinansa revontulien suhteen, niin kreikkalaisilla, Amerikan intiaaneilla, kelteillä kuin kiinalaisillakin.

Saatat myös pitää