Kansallispuistokeskustelu käy vilkkaana

Keskustelu Käsivarren kansallispuistosta käy vilkkaana. Metsähallitus järjesti osana kansallispuiston jatkoselvitystä avoimen verkkokeskustelun 8.–12. huhtikuuta. Värikästä mielipiteenvaihtoa voi lukea täältä.

Luettavissa on myös vastineemme Lapin Kansan pääkirjoitukseen (11.4.), joka käsitteli kansallispuistohanketta.

Kansallispuistoselvitys jatkuu toukokuussa avointen yleisötilaisuuksien merkeissä Enontekiöllä. Metsähallitus kerää näkemyksiä myös kaikille avoimella verkkokyselyllä, joka on avoinna 15.5. saakka. Kysely löytyy tämän sivun oikeasta laidasta. Linkin kautta on myös mahdollista antaa vapaamuotoista palautetta kansallispuistosta vastaamatta kyselyyn.

Ensimmäinen sidosryhmätapaaminen pidetty osana kansallispuiston jatkoselvitystä

Käsivarren kansallispuiston selvitystyö käynnistyi toden teolla, kun Metsähallitus järjesti ensimmäisen sidosryhmätilaisuuden Enontekiöllä 27. helmikuuta. Tilaisuuteen oli kutsuttu jo aiemmin perustettu Käsivarren ja Kilpisjärven hoidon ja käytön suunnittelun yhteistyöryhmä. Myöhemmin keväällä myös kuntalaiset ja muut asiasta kiinnostuneet pääsevät ääneen verkkokeskustelun ja avointen yleisötilaisuuksien merkeissä. Kansallispuiston perustamisedellytysten selvitys valmistuu tämän vuoden aikana.

Kokouksessa oli esillä puiston rajausluonnoksia, joista laajimmat ulottuvat Lätäsenon soidensuojalueelta Norjan rajalle ja suppeimmat käsittävät vain Saanan ympäristön. Saanan luonnon ystävien kanta on, että kansallispuistoon tulee vähintään sisällyttää Käsivarren arvokkaat kalkkivaikutteiset alueet säilyttäen samalla puiston yhtenäisyys.

Mitä mieltä sinä olet?

Lisätietoa aiheesta Metsähallituksen uutisessa.

Suurtunturien kansallispuiston perustamisedellytyksiä selvitetään

Metsähallitus on käynnistänyt Suurtunturien kansallispuiston perustamisedellytysten selvityksen. Saanan luonnon ystävien aloite kansallispuistosta Käsivarren suurtuntureille on yksi neljästä kansallispuistoaloitteesta, jotka ympäristöministeri Ville Niinistö valitsi viime syksynä jatkoselvitykseen meneviksi. Ministeri Niinistön mukaan Käsivarren luonto “ansaitsee selvästi kansallispuiston aseman”.

Perustamisedellytysten selvityksessä kartoitetaan mm. alueen hoidon ja suojelun nykytila, mahdollisen kansallispuiston edellyttämät palvelut sekä sen vaikutukset matkailuun ja paikallistalouteen. Lisäksi tarkastellaan eri vaihtoehtoja kansallispuiston rajaukseksi.

Selvitystyöhön kuuluu neuvotteluja sidosryhmien kesken, yleisötilaisuuksia sekä mahdollisuus avoimeen verkkokeskusteluun. Tiedotamme jäsenistöämme näistä vaikutusmahdollisuuksista aktiivisesti.

Saanan luonnon ystävät toivoo, että Enontekiön kunnan kielteisestä kannasta huolimatta kansallispuistosta pystytään keskustelemaan rakentavassa ja ennakkoluulottomassa hengessä eri sidosryhmien kesken.

Lisää aiheesta Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen tiedotteessa.

Aloite Käsivarren suurtuntureiden kansallispuistosta

Ympäristöministeri Ville Niinistö on pyytänyt aloitteita Suomeen perustettavista uusista kansallispuistoista. Niinpä olemme tänään jättäneet Ympäristöministeriöön aloitteen jo pitkään ajatuksissamme olleesta Käsivarren alueelle perustettavasta Suurtuntureiden kansallispuistosta.

Yleistä

Yliperä, suurtuntureiden alue Käsivarren perukassa, kuuluu Kölivuoristoon ja sieltä tavataan maamme ainoat yli 1000 metriin kohoavat tunturit. Jylhät maisemat ja rikas luonto ovat ainutlaatuisia Suomessa ja houkuttelevat alueelle kymmeniätuhansia matkailijoita vuosittain.

Suomen tunturilajisto on yleisesti ottaen naapurimaitamme köyhempi, mutta Yliperä on tästä harvinaislaatuinen poikkeus. Alueen geologia poikkeaa selvästi muusta Suomesta: peruskallion päälle on siellä työntynyt nuorempia kivilajeja, kuten kalkkipitoista dolomiittia. Kalkkipitoinen kallioperä mahdollistaa muuhun tunturiluontoomme nähden poikkeuksellisen rehevän kasvillisuuden ja monien sellaisten kalkkia vaativien lajien esiintymisen, joita ei tavata missään muualla Suomessa. Kilpisjärven Saana- ja Malla-tunturit ovat keskeinen osa aluetta, jolla putkilokasvilajisto on monimuotoisin koko Kölivuorten alueella. Myös eläinkunta on harvinaisen monimuotoinen (Järvinen & Lahti, 2004).

Kansallispuistoverkoston tarkoituksena on säilyttää edustavia suomalaisen luonnon erityispiirteitä. Kilpisjärven alue ja muutamat muut kohteet Yliperällä edustavat kalkkivaikutteista lajirikasta tunturiluontoa, luontotyyppiä joka verkostosta vielä puuttuu. Yliperän alueelta löytyvät myös maamme ainoat suurtunturit, mikä tekee alueesta maisemallisesti ainutlaatuisen Suomessa.

Miksi Yliperälle tarvitaan kansallispuisto?

Yliperän luontoarvot ovat muuhun maahan verrattuna suuret, koska alueella esiintyy monia luontotyyppejä, joita ei tavata muualla Suomessa tai joiden parhaat esiintymät sijaitsevat alueella (Mikkonen 2012). Erittäin uhanalaisista luontotyypeistä alueella tavataan lumenviipymiä ja vaarantuneista luontotyypeistä mm. lapinvuokkokankaita ja tuulikankaita (Kilpisjärven luonnontilan selvitys 2011, s. 60; Norokorpi ym. 2008). Lisäksi läheinen Jäämeri vaikuttaa alueen ilmastoon ja sitä kautta lajistoon tuoden mukanaan lajeja, joita ei tavata muualla Suomessa (Järvinen & Lahti 2004). Alue on yhtenäinen ja luonnontilainen, mikä on elintärkeää lajistolle nyt ja tulevaisuudessa. Yliperän luonto on osittain yhä sangen puutteellisesti tunnettua ja sieltä löytyy edelleen Suomelle uusia, jopa aiemmin tieteelle tuntemattomia lajeja (esim. Hyvärinen & Sulkava 2009).

Käsivarren alueelle perustettava kansallispuisto täydentäisi olemassaolevaa kansallispuistoverkostoa varsinkin kalkkivaikutteisen tunturiluonnon osalta. Nykyiset kansallispuistomme sijaitsevat pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä, eikä mukana ole maamme alpiinisia alueita. Ilmastonmuutos kasvattaa erityisesti pohjoisten suojelualueiden merkitystä, koska lajien elinalueiden muuttuessa etelässä epäsuotuisiksi on laadukkaiden, hyvin kytkeytyneiden, yhtenäisten ja laajojen suojelualueiden saatavuus elintärkeää monimuotoisuuden säilyttämiselle (esim. Hodgson 2009).

Kilpisjärven alueelle kohdistuu kasvavia matkailupaineita. Matkailun myötä moottorikelkkailu ja rakentaminen ovat lisääntyneet osittain hallitsemattomasti. Myös reittien ulkopuolella tapahtuva kelkkailu on yleistä ja aiheuttaa häiriötä niin alueen asukkaille kuin luonnollekin (mm. Malinen 2010, Ohenoja & Leppänen 2010). Metsähallituksen julkaisemassa Puistojen tila Suomessa -raportissa todetaan porotalouden ja matkailun aiheuttaman maastoliikenteen uhkaavan tunturialueiden erämaisuutta (2007, s. 80). Alueen luonto on erittäin haavoittuvaa ja vaurioiden korjaantuminen kestää kauan. Kansallispuisto voisi edistää kestävää luontomatkailua ja tuoda alueelle uusia matkailijoita moottorikelkkailijoiden tilalle. Alueen käyttöä voitaisiin ohjata nykyistä tehokkaammin ja varmistaa sen ainutlaatuisen luonnon ja maiseman säilyminen.

Matkailu on tärkeä elinkeino ja työllistäjä Enontekiön kunnan alueella. Kansallispuiston perustamisesta hyötyy ainakin välillisesti koko Enontekiön matkailu. Metsähallituksen julkaisema Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset  -tutkimus (2009) osoittaa, että kansallispuistojen palveluihin suunnatut investoinnit voivat tulla takaisin jopa 20-kertaisina tuottoina sekä lisääntyneinä työpaikkoina.

Toimivaan kansallispuistoon vaadittavat rakenteet ovat jo suureksi osaksi olemassa: Käsivarren erämaassa on autiotupia ja merkittyjä reittejä. Kilpisjärven luontotalo palvelee alueen luonnosta ja retkeilymahdollisuuksista kiinnostuneita matkailijoita.

Kansallispuiston rajaus

Ehdotamme, että kansallispuisto sisältäisi ainakin alueet, jotka kattavat Saana-tunturin ja sen rinteen lehtojensuojelualueet, Jehkats-tunturit sekä Käsivarren erämaa-alueen suurtunturit. Alueen yhtenäisyys tulee säilyttää eikä perustaa pirstaleista kansallispuistoa. Kansallispuisto liittyisi luontevasti Ruotsin Norrbottenin laajaan kansallispuistoalueeseen ja läheisiin Norjan puolen kansallispuistoihin (Reisa, Øvre Dividal).

Yliperän alue täyttää erinomaisesti lainsäädännön (Luonnonsuojelulaki § 11) muodolliset vaatimukset kansallispuistolle: alueella on vähintään 1000 ha valtion omistamaa maata ja sillä on merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä sekä luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta.

Helsingissä, 18.7.2012

Antti Miettinen, puheenjohtaja
Hilkka Pellikka, hallituksen jäsen
Saanan luonnon ystävät – Luomus ry

Lähteet

Heinonen, Mervi (toim.) 2007. Puistojen tila Suomessa. Suomen suojelualueet ja niiden hoito vuosina 2000–2005. Metsähallituksen julkaisuja 160.

Hodgson, J.; Thomas, C.; Wintle, B.; Moilanen, A. 2009: Climate change, connectivity and conservation decision making: back to basics. Journal of Applied Ecology 46: 5, pp 964–969.

Hyvärinen, E. & Sulkava, P. (toim.) 2009. Hyönteiskartoitukset Annjaloanjilla ja Toskaljärven ympäristössä Käsivarren erämaa-alueella 2007 ja 2008. Metsähallituksen julkaisuja A 185.

Järvinen, A & Lahti S. (toim.) 2004: Suurtuntureiden luonto. Kilpisjärven biologisen
aseman 40-vuotisjuhlakirja. Palmenia-kustannus.

Kilpisjärvi 2020 -hanke Luonnontilan selvitys 2011. Finnish consulting group.

Malinen, Maria 2010: Miten muuttuu Kilpisjärvi? Ympäristö-lehti 1/2010.

Metsähallitus 2009: Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset. Metsähallituksen raportti 14.12.2009.

Mikkonen, Ninni 2012. Pro Gradu: Suojelualueiden arvottaminen Natura 2000 -luontotyyppien perusteella valtion mailla (tarkastuksessa). Tilaustyö Metsähallituksen luontopalveluiden tulosyksikölle.

Norokorpi, Y., Eeronheimo, H., Eurola, S., Heikkinen R., Johansson, P., Kumpula, J., Mäkelä, K., Neuvonen, S., Sihvo, J., Tynys, S., Virtanen, R. (toim.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvionti – Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. 467-542s.

Ohjenoja, A. & Leppänen, T. 2010. Käsivarren erämaan ja Kilpisjärven alueen kävijätutkimus 2009-2010. 106 s. Metsähallituksen julkaisuja B 140.

Saananjuuren asemakaava kumottiin jälleen

Saananjuuren matkailuvaunualuetta. Kuva: Antti Miettinen

Rovaniemen hallinto-oikeus on 3.7.2012 antamassaan päätöksessä kumonnut Enontekiön kunnan Kilpisjärvelle laatiman Saananjuuren asemakaavan. Saanan luonnon ystävät valitti kaavasta vuonna 2011.

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa todetaan mm, että kaavan vaikutuksia Saanan luonnonsuojelualueeseen ja Mallan luonnonpuistoon ei ole selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla. Kaava ei siis täytä sille Natura 2000 -verkostoa koskevia vaatimuksia ja on näinollen kumottava.

Saananjuuren asemakaava oli edellisen kerran esillä vuonna 2008, kun Rovaniemen hallinto-oikeus kumosi suurin piirtein samansisältöisen kaavan Saanan luonnon ystävien valituksen vuoksi luontoselvitysten puutteisiin vedoten.

Saanan luonnon ystävät toivoo, että Kilpisjärven alueen poikkeukselliset luonto- ja maisema-arvot ymmärretään ja otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa viimeistään nyt.

Voit itse käydä tutustumassa hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin tästä.

Lisätietoja antaa:

Antti Miettinen
Puheenjohtaja, Saanan luonnon ystävät ry.
puheenjohtaja(a)saananluonnonystavat.fi
044-0238194

Suomeen halutaan uusia kansallispuistoja

Juuri ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä (2/2012) kirjoitetaan uusista kansallispuistohankkeista. Kansallispuistostatusta ehdotetaan yhdelletoista alueelle ympäri Suomea. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ottaa niihin kantaa kevään aikana. Kilpisjärvi on yksi ehdotetuista alueista ja Saanan luonnon ystävät kannattavat puistohanketta. Kansallispuisto tuo alueelleen runsaasti matkailijoita ja monenlaisten elinkeinojen harjoittaminen alueilla on sallittua. Uskomme, että kansallispuistostatus mahdollistaisi uudella tavalla kestävän matkailun kehittämisen Kilpisjärvellä ja kolmen valtakunnan rajalla.

Tunturi-Lapin aitona luontokohteena Kilpisjärvi voisi hyötyä kansallispuistostatuksesta huomattavasti. Upeat tunturi- ja järvimaisemat sekä maailmanlaajuisesti harvinaislaatuiset elinympäristöt ja eliölajisto täyttäisivät varmasti kansallispuistokävijän odotukset!

Mitä mieltä sinä olet?

Ehdotetut kansallispuistoalueet:

  1. Hossa, Suomussalmi
  2. Kilpisjärvi, Enontekiö
  3. Sanginjoki, Oulu
  4. Kuhmo
  5. Suur-Saimaa (Kyläniemi), Taipalsaari
  6. Teisko, Tampere
  7. Hirvijärvi, Jalasjärvi
  8. Evo, Hämeenlinna
  9. Tiirismaa, Hollola
  10. Kalajavuori, Rautalammi – Konnevesi
  11. Porkkalanniemi, Kirkkonummi

Vuosikokouksen kuulumisia

Saanan luonnon ystävät – Luomus ry 5 vuotta!

Saanan luonnon ystävien vuosikokous pidettiin Pohjalaisen osakunnan tiloissa 27.2.2012. Tarjolla oli maistuvaa purtavaa ja vuoden 2011 kuulumisia. Viisivuotias yhdistys nautti antimista iän suomalla innolla.

Puheenjohtaja Antti Miettisen johdolla kerrattiin viime vuoden tapahtumia sekä kuultiin, mitä kaikkea toimintavuoteen 2012 tullee sisältymään. Vuosikertomus 2011 on luettavissa täällä.

Vuonna 2011 yhdistys oli pysynyt toiminnassaan hyvin budjetissa. Vuoden aikana järjestettiin jäsenistön oma arvo-ilta, jossa keskusteltiin yhdistyksen tavoitteista, toimintatavoista ja arvoista sekä arvioitin omaa toimintaa eri kanteilta. Jäsenistöä osallistui Suomen luonnonsuojeluliiton kaavakoulutukseen, mikä antoi eväitä muun muassa Rovaniemen hallinto-oikeuteen tehdyn valituksen tekemiseen, joka koski Enontekiön kunnan laatimaa uutta Saananjuuren asemakaavaa. Saanan luonnon ystävät olivat erityisen huolissaan kaavan valmistelun epäkohdista kuten luontoarvojen ja niistä tehtyjen selvitysten huomioimatta jättämisestä.

Saanan luonnon ystävien tapahtumatyöryhmä ja viestintäryhmä aloittelivat toimintaansa ja erinäköisiä yhteistyökuvioita sidosryhmien kanssa suunniteltiin.

Uudet nettisivut ovat auenneet vanhassa tutussa osoitteessa www.saananluonnonystavat.fi ja niiden kautta pyritään kertomaan toiminnasta entistä aktiivisemmin jäsenistölle ja toiminnasta kiinnostuneille. Nettisivut toimivat päätiedotuskanavana ja muita tiedotusvälineitä, Facebookia, Twitteriä ja sähköpostilistoja, käytetään niiden tukena.

Löydät meidät Twitteristä nimimerkillä @saananluonnonys

Kilpisjärven alueen yleiskaava valmistuu vuoden 2012 aikana. Kaavan valmistelussa on väläytelty monennäköisiä suunnitelmia Saanalle menevistä gondolihisseistä lähtien. Saanan luonnon ystävät valmistautuvat perehtymään esitykseen ja ottamaan tarvittaessa kantaa alueen luontoarvojen säilymisen puolesta. Kaava perustuu Kilpisjärvi 2020 -projektin tuloksiin. Projektin aikana tehtiin muun muassa hyviä luonto- ja maisemaselvityksiä, joiden huomiointia seuraamme kiinnostuneina.

Kolmen valtakunnan kansallispuiston suunnittelu on ajankohtainen hanke vuonna 2012. Seuraamme asian kehittymistä suurella mielenkiinnolla.

Toivotamme kaikki Kilpisjärven alueen luonnonystävät tervetulleiksi mukaan toimintaan! Mukaan pääset täältä.

Kevät ja uusi kaava

Kilpisjärven alueen osayleiskaavoitus käynnistyi vuoden 2012 alussa. Kaavoittaminen toteutetaan Kilpisjärvi 2020 -projektin pohjalta, joten kaavoitusprosessi edennee kevään aikana melko nopeasti. Tarjouskilpailun kaavan loppuunsaattamisesta voitti Seitap oy, joka on ollut laatimassa mm. surullisenkuuluisaa Saananjuuren asemakaavaa.

Rakentamista Kilpisjärvellä. (c) Maarika Weissmann

Kilpisjärven herkän luonnon ja maiseman säilymisen kannalta on tärkeää, että Kilpisjärvi 2020 -projektin puitteissa tehdyt luontoselvitykset ja maisemaselvitys otetaan kaavaa laadittaessa aidosti huomioon. Saananjuuren asemakaavan kohdalla, kesällä 2010, näin ei tehty, vaikka selvitykset olivatkin silloin käytännössä valmiita.

Kilpisjärvi 2020 -projekti on monessakin suhteessa mielenkiintoinen: toisaalta sen myötä alueelta on tehty erinomaisia luontoselvityksiä, alueen luontoa korostetaan tärkeänä vetovoimatekijänä ja luontomatkailun kehittämiseen on keksitty oikeasti hyviä uusia ideoita. Toisaalta suunnitelmissa on pyörinyt mukana mm. maisemahissi Saanan huipulle ja kelkkareittien voimakas kehittäminen. Kevät näyttää, mitä kaikkea suunnitelmista päätyy kaavaan asti.

Voit tutustua Kilpisjärvi 2020 -projektin materiaaleihin tästä:

(Linkit johtavat Kilpisjärvi 2020 -projektisivulla oleviin pdf-tiedostoihin.)

Toiminnansuunnittelupäivä tuotti tulosta

Joukko uusia ja vanhoja Saanan luonnon ystävien jäseniä kokoontui 22.1.2012 Helsingin Viikkiin pohtimaan ja tekemään yhdessä. Suunnittelimme tulevaa toimintaa, teimme materiaalia esityksiä varten, päivitimme näitä uusia nettisivuja ja harjoittelimme sähköisen yhteydenpidon ja viestinnän taitoja.

Pohdimme omaa sijoittumistamme Kilpisjärven toimintaympäristöön (katso alla oleva kuva pohdinnoistamme). Havaitsimme olevamme mukavasti asioiden keskiössä, puhumassa niiden puolesta, joiden ääni ei kanna kovaäänisimpien yli. Tällä tarkoitamme luontoa, joka toimii miltei kaikkien Kilpisjärven alueen ympärivuotisten asukkaiden toimeentulon lähteenä. Siispä siitä huolehtimisen tulisi olla kaikille ensisijaisen tärkeää! Lisää päivän kuulumisia toivottavasti pian…