Taruja ja tarinoita

Saana-tunturin nimi juontaa juurensa pohjoissaamen kielestä, kääpää tarkoittavasta sanasta. Saana on saamelaisille pyhä tunturi, jolla poltettiin uhritulia jo ammoisina aikoina.

Saanan ja Kilpisjärven lauluksikin puettu syntytaru lienee monille tuttu. Kauan sitten Yliperää asuttivat suuret jättiläiset. Näistä jörö Saana rakastui kauniiseen Malla-neitoon, ja niinpä vei tämän viisaan tietäjä Paraksen luo vihittäväksi. Häähetkellä katkera ja musta Ruotsin Pältsa kutsui kuitenkin häijyt pohjanakat paikalle, aikomuksenaan kaapata Malla. Kesken vihkimisen alkoi hyinen pohjoistuuli puhaltaa ja valtavat jäämassat täyttivät tienoon. Saana kiidätti morsionsa Malla-äidin syliin, vaan siitten saavutti jää rakastavaiset muuttaen heidät tuntureiksi. Surevan neidon kyynelistä syntyi vuosituhansien saatossa Kilpisjärvi, ja pohjoistuulen puhaltaessa itkee myös sulhasensa Saana.

Kilpisjärven kylää halkova Neljän tuulen tie puolestaan kuuluu saaneen nimensä erään ratsumestarin keiteltyä kahvia Muotkatakalla, hieman Kilpisjärvestä etelään – kahvinkeitto ei ottanut onnistuakseen, sillä tuuli tuntui puhaltavan kaikista ilmansuunnista.