Uuden toimintavuoden avaus

Saanan luonnon ystävät kokoontuivat vuosikokoukseen 21. helmikuuta. Kokouksessa valittiin yhdistykselle uusi hallitus vuodelle 2014, hyväksyttiin vuoden 2013 toimintakertomus ja vuoden 2014 toimintasuunnitelma sekä nautittiin pöydän antimista.

Vuonna 2013 suurin huomio toiminnassa keskittyi Käsivarren kansallispuistohankkeeseen, joka eteni monivaiheisen sidosryhmien kuulemisen kautta kansallispuiston perustamisedellytysten selvitysvaiheeseen asti. Vaikka alue luontoarvojen puolesta ansaitsisi selvästi kansallispuiston aseman, puiston herättämän vastustuksen vuoksi ympäristöministeriö ei nähnyt edellytyksiä perustaa Käsivarteen kansallispuistoa tällä hallituskaudella (lue ympäristöministeriön tiedote). Selvitys poikii kuitenkin jatkotyötä eri sidosryhmien kesken, ja Saanan luonnon ystävät seuraa asian kehittymistä suurella mielenkiinnolla.

Vapaan sanan aikana puhuttivat kansallispuistopäätöksen lisäksi muut ajankohtaiset asiat: Kilpisjärven biologisen aseman juhlavuosi ja Enontekiön kunnanjohdon ehdotus erämaahotellista.

Toivotamme kaikki Käsivarren luonnon ystävät tervetulleiksi mukaan toimintaan vuonna 2014!

Kansallispuistolle kaksi rajausvaihtoehtoa – Luomus ry tukee laajempaa

Käsivarren kansallispuiston selvitystyö etenee. Metsähallituksen laatima kansallispuiston perustamisedellytysten selvitys lähti lausuntokierrokselle syyskuun lopussa.

Selvityksessä tarkastellaan kansallispuistolle neljää erilaista rajausvaihtoehtoa suppeasta Saanan ympäristön kansallispuistosta laajaan, koko Käsivarren erämaan kattavaan rajaukseen. Koska puisto tarvitsee toteutuakseen paikallista tukea, Metsähallitus esittää mahdollisiksi rajausvaihtoehdoiksi kahta suppeinta. Kilpisjärven ja valtatien välittömässä läheisyydessä sijaitseva Saanan kansallispuisto olisi helposti saavutettava matkailun valttikortti, jonka perustaminen ei suuresti vaikeuttaisi matkailuyritysten nykyistä toimintaa alueella. Kansallispuistostatus voisi auttaa ohjailemaan vilkkaassa päiväretkeilykäytössä olevan alueen kävijäpainetta kestävällä tavalla.

Toisena vaihtoehtona on varsinaisen Yliperän suurtunturialueen käsittävä kansallispuisto, joka pitäisi sisällään alueen tärkeimmät, muusta Lapista poikkeavat luonto- ja maisema-arvot. Ehdotus tavoittelee kompromissia alueen suojelutavoitteiden ja matkailukäytön välillä, sillä moottoroitu kulku Poroenon suosituille kalastus- ja metsästysalueille voisi jatkua. Kansallispuiston käyttösäännöt olisi kuitenkin räätälöitävä tavanomaista sallivammiksi mm. paikallisten asukkaiden ja yrittäjien moottorikelkkaliikenteelle.

Saanan luonnon ystävät – Luomus ry on antanut Metsähallituksen selvityksestä oman lausuntonsa, jonka voi lukea kokonaisuudessaan täältä. Kannatamme laajemman rajausvaihtoehdon mukaisen puiston perustamista Käsivarren suurtuntureille.

Näkemyksemme mukaan kansallispuiston perustaminen ei ole ristiriidassa Kilpisjärven kylän kehittämisen ja Kilpisjärvi 2020 -kehityshankkeen kanssa. Puiston perustaminen toisi lisää valtion rahoitusta palveluiden kehittämiseen, kasvavan matkailijamäärän hallintaan ja maastoliikenteen valvontaan. Se auttaisi säilyttämään alueen ainutlaatuiset luonto- ja maisema-arvot tuleville sukupolville. Kaipaamme selvitystyöhön vielä monipuolisempaa ja laajempaa näkemystä puiston perustamisen aluetaloudellisista vaikutuksista sekä alueen asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien tasapuolista kuulemista.

Kilpisjärvellä keskusteltiin kansallispuistosta

Ympäristöministeri Ville Niinistö vieraili Kilpisjärvellä 3.–4. kesäkuuta 2013 kuulemassa kyläläisten ajatuksia kansallispuistoselvityksen tiimoilta. Maanantain ohjelmassa oli avoin yleisötilaisuus Kilpisjärven koululla ja tiistaina lounastapaaminen kutsutuille sidosryhmien edustajille. Paikalla oli myös Saanan luonnon ystävien puheenjohtaja Ahti Launis.

Ministeri toi selvyyttä epäselviin asioihin mahdollisista muutoksista esimerkiksi maastoliikenteen rajoituksiin kansallispuistoalueella. Puiston rajauksella voidaan yksinkertaisesti sallia vapaampi moottoroitu liikenne erämaa-alueelle.

Käsivarren kansallispuisto on edennyt selvityksissä näinkin pitkälle ainoastaan yhdestä syystä: alueen kiistattomien luontoarvojen ansiosta. Ympäristöministerin mukaan puhtaasti luonnontieteellisin perustein Käsivarren puisto olisi ykkösvaihtoehto koko Suomessa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näki puiston myönteisenä luonnon monimuotoisuuden ja saamelaiskulttuurin turvaamiseksi alueella. Enontekiön kunnan kanta puistoon on kunnanjohtaja Mikko Kärnän mukaan kaikkia puolueita myöten yksimielisesti puistoa vastaan. Yrittäjien kannalta tuntuvimmin asettuvat vastakkain mahdolliset muutokset matkailurakenteen kehitykseen. Kansallispuisto painottaisi ei-moottoroitua luontomatkailua puistoalueella. Toisaalta luonnonsuojelulain piirissä olevalle kansallispuistolle myönnettäisiin esim. safarilupia vain paikallisille yrittäjille, sanoo ministeri. Ministeri painotti myös, että alueen statuksen nostaminen on ainoa keino nostaa investointien priorisointia valtion taholta. Kansallispuiston yksiselitteinen etu olisi, että se ohjaisi maankäyttöä maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkailta alueilta pois ja näin ollen kasvava kyläalue ja matkailijapaine olisi tulevaisuudessa kestävällä pohjalla.

Kansallispuistoasiassa pallo on nyt enontekiöläisillä. Ympäristöministeri on moneen otteeseen painottanut, että puistoa ei perusteta ilman paikallisten enemmistön tukea. Nyt tehtävässä puistoselvityksessä paikallisten kantoja tunnustellaan sellaisen ratkaisun löytämiseksi, josta myös paikalliset voivat hyötyä. Tämä on myös Saanan luonnon ystävien toiveena.

Ahti Launis, puheenjohtaja

Oikein toteutettuna Käsivarren kansallispuisto hyödyttäisi kaikkia

Mediatiedote 3.6.2013

Käsivarren kansallispuistohankkeen vastustus on ennenaikaista. Kansallispuisto auttaisi turvaamaan ainutlaatuisen suurtunturialueen luonto- ja maisema-arvot pitkällä aikavälillä ja ohjaisi alueen matkailua kestävään suuntaan. Kansallispuistojen vaikutukset paikallistalouteen ovat Suomessa olleet myönteisiä.

Kansallispuistot toimivat alkuperäisen luonnon suojelualueina sekä nähtävyys- ja retkeilykohteina. Suomen 37 kansallispuistosta yksin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa oli kävijöitä viime vuonna lähes puoli miljoonaa. Puiston aluetaloudellinen vaikutus on Metlan selvityksen mukaan (2006) erittäin merkittävä: matkailijat kuluttivat alueella vuoden aikana 24,3 miljoonaa euroa luoden yli 160 ympärivuotista työpaikkaa. Urho Kekkosen, Nuuksion ja Oulangan kansallispuistojen kävijämäärät nousivat viime vuonna yhteensä yli puoleen miljoonaan. Näiden perustamista tuskin kukaan on jälkikäteen pitänyt virheenä, vaikka se aikanaan herättikin vastustusta.

Nyt keskustelua herättää kansallispuistohanke Käsivarren suurtuntureille. Idea puistosta ei ole uusi, vaan sitä on väläytelty eri yhteyksissä jo pitkään. Alueen maisema- ja luontoarvot ovat kiistattomat. Haltin ja muiden suurtunturien ympäristö on jo nyt suosittu retkeilykohde, ja kansallispuisto toisi alueelle lisää retkeilypalveluja ja valtion panostusta. Se auttaisi ohjaamaan retkeilyä kestävästi, jotta alueen kansalliset erityispiirteet säilyvät tulevillekin sukupolville.

Enontekiön kunta otti kansallispuistoon välittömästi ja voimakkaasti vastustavan kannan, vaikkei konkreettista rajausta tai muitakaan yksityiskohtia ole vielä esitelty. Tämä on erikoista ottaen huomioon, että muut kansallispuistohankkeet olivat säännönmukaisesti kuntavetoisia ja niiden aluetaloudellinen vaikutus nähtiin kaikissa muissa kunnissa positiivisena.

Pidämme Käsivarren kansallispuiston perustamista tärkeänä kestävän matkailun ja luonnonsuojelun turvaamiseksi alueella. Se lisäisi alueen statusta ja kiinnostavuutta niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin matkailijoiden keskuudessa. Pidämme kansallismaiseman säilyttämistä tärkeänä asiana.

Epäselvyys kulku- ja käyttöoikeuksista kansallispuiston alueella on ymmärrettävästi aiheuttanut huolta paikallisissa yrittäjissä ja asukkaissa, mikä on lisännyt hankkeen vastustusta. Uskomme, että paikallisten liikkumistarpeet ja matkailuelinkeino ovat sovitettavissa yhteen kansallispuiston kanssa, kunhan puiston rajaus ja käyttösäännöt suunnitellaan kaikkia osapuolia kuunnellen. Toivomme, että asiaa voidaan tarkastella kunnassa uudelleen, kun konkreettiset vaihtoehdot ovat selvillä.

Ahti Launis, puheenjohtaja
Otso Häärä, hallituksen jäsen
Saanan luonnon ystävät – Luomus ry

Kansallispuistokeskustelu käy vilkkaana

Keskustelu Käsivarren kansallispuistosta käy vilkkaana. Metsähallitus järjesti osana kansallispuiston jatkoselvitystä avoimen verkkokeskustelun 8.–12. huhtikuuta. Värikästä mielipiteenvaihtoa voi lukea täältä.

Luettavissa on myös vastineemme Lapin Kansan pääkirjoitukseen (11.4.), joka käsitteli kansallispuistohanketta.

Kansallispuistoselvitys jatkuu toukokuussa avointen yleisötilaisuuksien merkeissä Enontekiöllä. Metsähallitus kerää näkemyksiä myös kaikille avoimella verkkokyselyllä, joka on avoinna 15.5. saakka. Kysely löytyy tämän sivun oikeasta laidasta. Linkin kautta on myös mahdollista antaa vapaamuotoista palautetta kansallispuistosta vastaamatta kyselyyn.

Ensimmäinen sidosryhmätapaaminen pidetty osana kansallispuiston jatkoselvitystä

Käsivarren kansallispuiston selvitystyö käynnistyi toden teolla, kun Metsähallitus järjesti ensimmäisen sidosryhmätilaisuuden Enontekiöllä 27. helmikuuta. Tilaisuuteen oli kutsuttu jo aiemmin perustettu Käsivarren ja Kilpisjärven hoidon ja käytön suunnittelun yhteistyöryhmä. Myöhemmin keväällä myös kuntalaiset ja muut asiasta kiinnostuneet pääsevät ääneen verkkokeskustelun ja avointen yleisötilaisuuksien merkeissä. Kansallispuiston perustamisedellytysten selvitys valmistuu tämän vuoden aikana.

Kokouksessa oli esillä puiston rajausluonnoksia, joista laajimmat ulottuvat Lätäsenon soidensuojalueelta Norjan rajalle ja suppeimmat käsittävät vain Saanan ympäristön. Saanan luonnon ystävien kanta on, että kansallispuistoon tulee vähintään sisällyttää Käsivarren arvokkaat kalkkivaikutteiset alueet säilyttäen samalla puiston yhtenäisyys.

Mitä mieltä sinä olet?

Lisätietoa aiheesta Metsähallituksen uutisessa.

Suurtunturien kansallispuiston perustamisedellytyksiä selvitetään

Metsähallitus on käynnistänyt Suurtunturien kansallispuiston perustamisedellytysten selvityksen. Saanan luonnon ystävien aloite kansallispuistosta Käsivarren suurtuntureille on yksi neljästä kansallispuistoaloitteesta, jotka ympäristöministeri Ville Niinistö valitsi viime syksynä jatkoselvitykseen meneviksi. Ministeri Niinistön mukaan Käsivarren luonto “ansaitsee selvästi kansallispuiston aseman”.

Perustamisedellytysten selvityksessä kartoitetaan mm. alueen hoidon ja suojelun nykytila, mahdollisen kansallispuiston edellyttämät palvelut sekä sen vaikutukset matkailuun ja paikallistalouteen. Lisäksi tarkastellaan eri vaihtoehtoja kansallispuiston rajaukseksi.

Selvitystyöhön kuuluu neuvotteluja sidosryhmien kesken, yleisötilaisuuksia sekä mahdollisuus avoimeen verkkokeskusteluun. Tiedotamme jäsenistöämme näistä vaikutusmahdollisuuksista aktiivisesti.

Saanan luonnon ystävät toivoo, että Enontekiön kunnan kielteisestä kannasta huolimatta kansallispuistosta pystytään keskustelemaan rakentavassa ja ennakkoluulottomassa hengessä eri sidosryhmien kesken.

Lisää aiheesta Ympäristöministeriön ja Metsähallituksen tiedotteessa.

Aloite Käsivarren suurtuntureiden kansallispuistosta

Ympäristöministeri Ville Niinistö on pyytänyt aloitteita Suomeen perustettavista uusista kansallispuistoista. Niinpä olemme tänään jättäneet Ympäristöministeriöön aloitteen jo pitkään ajatuksissamme olleesta Käsivarren alueelle perustettavasta Suurtuntureiden kansallispuistosta.

Yleistä

Yliperä, suurtuntureiden alue Käsivarren perukassa, kuuluu Kölivuoristoon ja sieltä tavataan maamme ainoat yli 1000 metriin kohoavat tunturit. Jylhät maisemat ja rikas luonto ovat ainutlaatuisia Suomessa ja houkuttelevat alueelle kymmeniätuhansia matkailijoita vuosittain.

Suomen tunturilajisto on yleisesti ottaen naapurimaitamme köyhempi, mutta Yliperä on tästä harvinaislaatuinen poikkeus. Alueen geologia poikkeaa selvästi muusta Suomesta: peruskallion päälle on siellä työntynyt nuorempia kivilajeja, kuten kalkkipitoista dolomiittia. Kalkkipitoinen kallioperä mahdollistaa muuhun tunturiluontoomme nähden poikkeuksellisen rehevän kasvillisuuden ja monien sellaisten kalkkia vaativien lajien esiintymisen, joita ei tavata missään muualla Suomessa. Kilpisjärven Saana- ja Malla-tunturit ovat keskeinen osa aluetta, jolla putkilokasvilajisto on monimuotoisin koko Kölivuorten alueella. Myös eläinkunta on harvinaisen monimuotoinen (Järvinen & Lahti, 2004).

Kansallispuistoverkoston tarkoituksena on säilyttää edustavia suomalaisen luonnon erityispiirteitä. Kilpisjärven alue ja muutamat muut kohteet Yliperällä edustavat kalkkivaikutteista lajirikasta tunturiluontoa, luontotyyppiä joka verkostosta vielä puuttuu. Yliperän alueelta löytyvät myös maamme ainoat suurtunturit, mikä tekee alueesta maisemallisesti ainutlaatuisen Suomessa.

Miksi Yliperälle tarvitaan kansallispuisto?

Yliperän luontoarvot ovat muuhun maahan verrattuna suuret, koska alueella esiintyy monia luontotyyppejä, joita ei tavata muualla Suomessa tai joiden parhaat esiintymät sijaitsevat alueella (Mikkonen 2012). Erittäin uhanalaisista luontotyypeistä alueella tavataan lumenviipymiä ja vaarantuneista luontotyypeistä mm. lapinvuokkokankaita ja tuulikankaita (Kilpisjärven luonnontilan selvitys 2011, s. 60; Norokorpi ym. 2008). Lisäksi läheinen Jäämeri vaikuttaa alueen ilmastoon ja sitä kautta lajistoon tuoden mukanaan lajeja, joita ei tavata muualla Suomessa (Järvinen & Lahti 2004). Alue on yhtenäinen ja luonnontilainen, mikä on elintärkeää lajistolle nyt ja tulevaisuudessa. Yliperän luonto on osittain yhä sangen puutteellisesti tunnettua ja sieltä löytyy edelleen Suomelle uusia, jopa aiemmin tieteelle tuntemattomia lajeja (esim. Hyvärinen & Sulkava 2009).

Käsivarren alueelle perustettava kansallispuisto täydentäisi olemassaolevaa kansallispuistoverkostoa varsinkin kalkkivaikutteisen tunturiluonnon osalta. Nykyiset kansallispuistomme sijaitsevat pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä, eikä mukana ole maamme alpiinisia alueita. Ilmastonmuutos kasvattaa erityisesti pohjoisten suojelualueiden merkitystä, koska lajien elinalueiden muuttuessa etelässä epäsuotuisiksi on laadukkaiden, hyvin kytkeytyneiden, yhtenäisten ja laajojen suojelualueiden saatavuus elintärkeää monimuotoisuuden säilyttämiselle (esim. Hodgson 2009).

Kilpisjärven alueelle kohdistuu kasvavia matkailupaineita. Matkailun myötä moottorikelkkailu ja rakentaminen ovat lisääntyneet osittain hallitsemattomasti. Myös reittien ulkopuolella tapahtuva kelkkailu on yleistä ja aiheuttaa häiriötä niin alueen asukkaille kuin luonnollekin (mm. Malinen 2010, Ohenoja & Leppänen 2010). Metsähallituksen julkaisemassa Puistojen tila Suomessa -raportissa todetaan porotalouden ja matkailun aiheuttaman maastoliikenteen uhkaavan tunturialueiden erämaisuutta (2007, s. 80). Alueen luonto on erittäin haavoittuvaa ja vaurioiden korjaantuminen kestää kauan. Kansallispuisto voisi edistää kestävää luontomatkailua ja tuoda alueelle uusia matkailijoita moottorikelkkailijoiden tilalle. Alueen käyttöä voitaisiin ohjata nykyistä tehokkaammin ja varmistaa sen ainutlaatuisen luonnon ja maiseman säilyminen.

Matkailu on tärkeä elinkeino ja työllistäjä Enontekiön kunnan alueella. Kansallispuiston perustamisesta hyötyy ainakin välillisesti koko Enontekiön matkailu. Metsähallituksen julkaisema Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset  -tutkimus (2009) osoittaa, että kansallispuistojen palveluihin suunnatut investoinnit voivat tulla takaisin jopa 20-kertaisina tuottoina sekä lisääntyneinä työpaikkoina.

Toimivaan kansallispuistoon vaadittavat rakenteet ovat jo suureksi osaksi olemassa: Käsivarren erämaassa on autiotupia ja merkittyjä reittejä. Kilpisjärven luontotalo palvelee alueen luonnosta ja retkeilymahdollisuuksista kiinnostuneita matkailijoita.

Kansallispuiston rajaus

Ehdotamme, että kansallispuisto sisältäisi ainakin alueet, jotka kattavat Saana-tunturin ja sen rinteen lehtojensuojelualueet, Jehkats-tunturit sekä Käsivarren erämaa-alueen suurtunturit. Alueen yhtenäisyys tulee säilyttää eikä perustaa pirstaleista kansallispuistoa. Kansallispuisto liittyisi luontevasti Ruotsin Norrbottenin laajaan kansallispuistoalueeseen ja läheisiin Norjan puolen kansallispuistoihin (Reisa, Øvre Dividal).

Yliperän alue täyttää erinomaisesti lainsäädännön (Luonnonsuojelulaki § 11) muodolliset vaatimukset kansallispuistolle: alueella on vähintään 1000 ha valtion omistamaa maata ja sillä on merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä sekä luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta.

Helsingissä, 18.7.2012

Antti Miettinen, puheenjohtaja
Hilkka Pellikka, hallituksen jäsen
Saanan luonnon ystävät – Luomus ry

Lähteet

Heinonen, Mervi (toim.) 2007. Puistojen tila Suomessa. Suomen suojelualueet ja niiden hoito vuosina 2000–2005. Metsähallituksen julkaisuja 160.

Hodgson, J.; Thomas, C.; Wintle, B.; Moilanen, A. 2009: Climate change, connectivity and conservation decision making: back to basics. Journal of Applied Ecology 46: 5, pp 964–969.

Hyvärinen, E. & Sulkava, P. (toim.) 2009. Hyönteiskartoitukset Annjaloanjilla ja Toskaljärven ympäristössä Käsivarren erämaa-alueella 2007 ja 2008. Metsähallituksen julkaisuja A 185.

Järvinen, A & Lahti S. (toim.) 2004: Suurtuntureiden luonto. Kilpisjärven biologisen
aseman 40-vuotisjuhlakirja. Palmenia-kustannus.

Kilpisjärvi 2020 -hanke Luonnontilan selvitys 2011. Finnish consulting group.

Malinen, Maria 2010: Miten muuttuu Kilpisjärvi? Ympäristö-lehti 1/2010.

Metsähallitus 2009: Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset. Metsähallituksen raportti 14.12.2009.

Mikkonen, Ninni 2012. Pro Gradu: Suojelualueiden arvottaminen Natura 2000 -luontotyyppien perusteella valtion mailla (tarkastuksessa). Tilaustyö Metsähallituksen luontopalveluiden tulosyksikölle.

Norokorpi, Y., Eeronheimo, H., Eurola, S., Heikkinen R., Johansson, P., Kumpula, J., Mäkelä, K., Neuvonen, S., Sihvo, J., Tynys, S., Virtanen, R. (toim.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvionti – Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. 467-542s.

Ohjenoja, A. & Leppänen, T. 2010. Käsivarren erämaan ja Kilpisjärven alueen kävijätutkimus 2009-2010. 106 s. Metsähallituksen julkaisuja B 140.

Suomeen halutaan uusia kansallispuistoja

Juuri ilmestyneessä Suomen Luonto -lehdessä (2/2012) kirjoitetaan uusista kansallispuistohankkeista. Kansallispuistostatusta ehdotetaan yhdelletoista alueelle ympäri Suomea. Ympäristöministeri Ville Niinistö (vihr.) ottaa niihin kantaa kevään aikana. Kilpisjärvi on yksi ehdotetuista alueista ja Saanan luonnon ystävät kannattavat puistohanketta. Kansallispuisto tuo alueelleen runsaasti matkailijoita ja monenlaisten elinkeinojen harjoittaminen alueilla on sallittua. Uskomme, että kansallispuistostatus mahdollistaisi uudella tavalla kestävän matkailun kehittämisen Kilpisjärvellä ja kolmen valtakunnan rajalla.

Tunturi-Lapin aitona luontokohteena Kilpisjärvi voisi hyötyä kansallispuistostatuksesta huomattavasti. Upeat tunturi- ja järvimaisemat sekä maailmanlaajuisesti harvinaislaatuiset elinympäristöt ja eliölajisto täyttäisivät varmasti kansallispuistokävijän odotukset!

Mitä mieltä sinä olet?

Ehdotetut kansallispuistoalueet:

  1. Hossa, Suomussalmi
  2. Kilpisjärvi, Enontekiö
  3. Sanginjoki, Oulu
  4. Kuhmo
  5. Suur-Saimaa (Kyläniemi), Taipalsaari
  6. Teisko, Tampere
  7. Hirvijärvi, Jalasjärvi
  8. Evo, Hämeenlinna
  9. Tiirismaa, Hollola
  10. Kalajavuori, Rautalammi – Konnevesi
  11. Porkkalanniemi, Kirkkonummi