Kilpisjärven kyläympäristöhanke etenee

Kilpisjärven kyläympäristöhanke on toteuttanut kesän 2013 aikana Kilpisjärven eteläisen kyläkeskuksen läpi kulkevan kunnallistekniikkalinjan maisemoinnin herbapolulla. Kohteen suunnitelman on laatinut oululainen viher- ja arkkitehtuuritoimisto VSU Oy.

Saanan luonnon ystävät – Luomus ry on osallistunut projektiin 128 henkilötyötunnilla. Talkootöissä olivat Luomus ry:n sekä jäsenistöstä että ulkopuolelta Laura Valkama, Jukka Laine ja Anne Komulainen. Lisäksi Saanan luonnon ystävät järjestivät hankkeeseen liittyen asiantuntijuusapua kyläalueen maisemointisuunnitelman tarkastamiseen.

Herbapolun maisemoinnin työvaiheisiin kuuluivat alueen valmistelu kasvien istuttamiselle sopivaksi (pohjamaan tasoitus, rikkakasvien poistaminen), kasvualustan levittäminen ja taimien istuttaminen, sorapohjaisen polun tekeminen sekä erinäiset viimeistelytyöt kuten opastolppien asentaminen. Istutettavat kasvit ovat paikallisia luonnonkasveja, jotka on lisätty hankkeen aikana. Herbapolku maisemoi osaltaan rakentamisen jäljiltä “levotonta” kyläaluetta. Samalla se toimii käyntikohteena kylällä jalkaisin liikkuville matkailijoille.

Raittijärven pitkospuut saavat jäädä

Kesäkuun alussa (4.6) annettiin päätös Enontekiön Raittijärven pitkospuihin liittyvässä oikeuskäsittelyssä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi, että arseeniliuoksella kyllästetyistä puhelinpylväistä sai rakentaa pitkospuita polulle.

Alue kuuluu Käsivarren erämaa -nimiseen Natura 2000 -kohteeseen, jossa CCA-liuoksella kyllästettyä puuta on käytetty pitkospuiden alus- ja telapuina yhteensä noin 3,3 kilometrin matkalla. Tarkoituksena oli mahdollistaa mönkijöillä liikkuminen polulla. Lapin luonnonsuojelupiiri vaati, että tiepiiriä kiellettäisiin käyttämästä kyllästettyä puuta. Myös Saanan luonnon ystävät ottivat asiaan kantaa. Päätöksellään KHO kumosi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen.

KHO pyysi asiassa ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta. Molemmat tahot katsoivat, etteivät käytöstä poistetut puhelinpylväät ole jätettä, mistä johtuen ympäristölupaa ei tarvittu. Lisäksi todettiin, etteivät pitkospuina käytetyt puhelinpylväät aiheuta alueelle merkittäviä ympäristöhaittoja. Pylväitä ei käytetty purojen ja lähteiden kohdalla tai välittömässä läheisyydessä. Vuosina 2009 ja 2011 tehdyissä vesi- ja kasvinäytetutkimuksissa ongelmallisten haitta-aineiden keskiarvot eivät ylittäneet kynnysarvoja.

KHO:n päätös on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä: http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1371462400719.html

Myös Yle uutiset on kirjoittanut aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/kho_myrkkypuuta_saa_kayttaa/6676962
http://yle.fi/uutiset/julkisasiasiamies_lausuu_raittijarven_pitkospuista/6414040

Lapin luonnonsuojelupiirin vastine (8.4.2013): http://www.sll.fi/lappi/edunvalvonta/vastinekholleraittijarvi

Lisäksi aiheesta Saanan luonnon ystävien sivuilla: http://saananluonnonystavat.fi/wordpresstoiminta/cca-kyllastetyt-pitkospuut-raittijarvella/

Kilpisjärvellä keskusteltiin kansallispuistosta

Ympäristöministeri Ville Niinistö vieraili Kilpisjärvellä 3.–4. kesäkuuta 2013 kuulemassa kyläläisten ajatuksia kansallispuistoselvityksen tiimoilta. Maanantain ohjelmassa oli avoin yleisötilaisuus Kilpisjärven koululla ja tiistaina lounastapaaminen kutsutuille sidosryhmien edustajille. Paikalla oli myös Saanan luonnon ystävien puheenjohtaja Ahti Launis.

Ministeri toi selvyyttä epäselviin asioihin mahdollisista muutoksista esimerkiksi maastoliikenteen rajoituksiin kansallispuistoalueella. Puiston rajauksella voidaan yksinkertaisesti sallia vapaampi moottoroitu liikenne erämaa-alueelle.

Käsivarren kansallispuisto on edennyt selvityksissä näinkin pitkälle ainoastaan yhdestä syystä: alueen kiistattomien luontoarvojen ansiosta. Ympäristöministerin mukaan puhtaasti luonnontieteellisin perustein Käsivarren puisto olisi ykkösvaihtoehto koko Suomessa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näki puiston myönteisenä luonnon monimuotoisuuden ja saamelaiskulttuurin turvaamiseksi alueella. Enontekiön kunnan kanta puistoon on kunnanjohtaja Mikko Kärnän mukaan kaikkia puolueita myöten yksimielisesti puistoa vastaan. Yrittäjien kannalta tuntuvimmin asettuvat vastakkain mahdolliset muutokset matkailurakenteen kehitykseen. Kansallispuisto painottaisi ei-moottoroitua luontomatkailua puistoalueella. Toisaalta luonnonsuojelulain piirissä olevalle kansallispuistolle myönnettäisiin esim. safarilupia vain paikallisille yrittäjille, sanoo ministeri. Ministeri painotti myös, että alueen statuksen nostaminen on ainoa keino nostaa investointien priorisointia valtion taholta. Kansallispuiston yksiselitteinen etu olisi, että se ohjaisi maankäyttöä maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkailta alueilta pois ja näin ollen kasvava kyläalue ja matkailijapaine olisi tulevaisuudessa kestävällä pohjalla.

Kansallispuistoasiassa pallo on nyt enontekiöläisillä. Ympäristöministeri on moneen otteeseen painottanut, että puistoa ei perusteta ilman paikallisten enemmistön tukea. Nyt tehtävässä puistoselvityksessä paikallisten kantoja tunnustellaan sellaisen ratkaisun löytämiseksi, josta myös paikalliset voivat hyötyä. Tämä on myös Saanan luonnon ystävien toiveena.

Ahti Launis, puheenjohtaja

Aloite Käsivarren suurtuntureiden kansallispuistosta

Ympäristöministeri Ville Niinistö on pyytänyt aloitteita Suomeen perustettavista uusista kansallispuistoista. Niinpä olemme tänään jättäneet Ympäristöministeriöön aloitteen jo pitkään ajatuksissamme olleesta Käsivarren alueelle perustettavasta Suurtuntureiden kansallispuistosta.

Yleistä

Yliperä, suurtuntureiden alue Käsivarren perukassa, kuuluu Kölivuoristoon ja sieltä tavataan maamme ainoat yli 1000 metriin kohoavat tunturit. Jylhät maisemat ja rikas luonto ovat ainutlaatuisia Suomessa ja houkuttelevat alueelle kymmeniätuhansia matkailijoita vuosittain.

Suomen tunturilajisto on yleisesti ottaen naapurimaitamme köyhempi, mutta Yliperä on tästä harvinaislaatuinen poikkeus. Alueen geologia poikkeaa selvästi muusta Suomesta: peruskallion päälle on siellä työntynyt nuorempia kivilajeja, kuten kalkkipitoista dolomiittia. Kalkkipitoinen kallioperä mahdollistaa muuhun tunturiluontoomme nähden poikkeuksellisen rehevän kasvillisuuden ja monien sellaisten kalkkia vaativien lajien esiintymisen, joita ei tavata missään muualla Suomessa. Kilpisjärven Saana- ja Malla-tunturit ovat keskeinen osa aluetta, jolla putkilokasvilajisto on monimuotoisin koko Kölivuorten alueella. Myös eläinkunta on harvinaisen monimuotoinen (Järvinen & Lahti, 2004).

Kansallispuistoverkoston tarkoituksena on säilyttää edustavia suomalaisen luonnon erityispiirteitä. Kilpisjärven alue ja muutamat muut kohteet Yliperällä edustavat kalkkivaikutteista lajirikasta tunturiluontoa, luontotyyppiä joka verkostosta vielä puuttuu. Yliperän alueelta löytyvät myös maamme ainoat suurtunturit, mikä tekee alueesta maisemallisesti ainutlaatuisen Suomessa.

Miksi Yliperälle tarvitaan kansallispuisto?

Yliperän luontoarvot ovat muuhun maahan verrattuna suuret, koska alueella esiintyy monia luontotyyppejä, joita ei tavata muualla Suomessa tai joiden parhaat esiintymät sijaitsevat alueella (Mikkonen 2012). Erittäin uhanalaisista luontotyypeistä alueella tavataan lumenviipymiä ja vaarantuneista luontotyypeistä mm. lapinvuokkokankaita ja tuulikankaita (Kilpisjärven luonnontilan selvitys 2011, s. 60; Norokorpi ym. 2008). Lisäksi läheinen Jäämeri vaikuttaa alueen ilmastoon ja sitä kautta lajistoon tuoden mukanaan lajeja, joita ei tavata muualla Suomessa (Järvinen & Lahti 2004). Alue on yhtenäinen ja luonnontilainen, mikä on elintärkeää lajistolle nyt ja tulevaisuudessa. Yliperän luonto on osittain yhä sangen puutteellisesti tunnettua ja sieltä löytyy edelleen Suomelle uusia, jopa aiemmin tieteelle tuntemattomia lajeja (esim. Hyvärinen & Sulkava 2009).

Käsivarren alueelle perustettava kansallispuisto täydentäisi olemassaolevaa kansallispuistoverkostoa varsinkin kalkkivaikutteisen tunturiluonnon osalta. Nykyiset kansallispuistomme sijaitsevat pohjoisboreaalisella vyöhykkeellä, eikä mukana ole maamme alpiinisia alueita. Ilmastonmuutos kasvattaa erityisesti pohjoisten suojelualueiden merkitystä, koska lajien elinalueiden muuttuessa etelässä epäsuotuisiksi on laadukkaiden, hyvin kytkeytyneiden, yhtenäisten ja laajojen suojelualueiden saatavuus elintärkeää monimuotoisuuden säilyttämiselle (esim. Hodgson 2009).

Kilpisjärven alueelle kohdistuu kasvavia matkailupaineita. Matkailun myötä moottorikelkkailu ja rakentaminen ovat lisääntyneet osittain hallitsemattomasti. Myös reittien ulkopuolella tapahtuva kelkkailu on yleistä ja aiheuttaa häiriötä niin alueen asukkaille kuin luonnollekin (mm. Malinen 2010, Ohenoja & Leppänen 2010). Metsähallituksen julkaisemassa Puistojen tila Suomessa -raportissa todetaan porotalouden ja matkailun aiheuttaman maastoliikenteen uhkaavan tunturialueiden erämaisuutta (2007, s. 80). Alueen luonto on erittäin haavoittuvaa ja vaurioiden korjaantuminen kestää kauan. Kansallispuisto voisi edistää kestävää luontomatkailua ja tuoda alueelle uusia matkailijoita moottorikelkkailijoiden tilalle. Alueen käyttöä voitaisiin ohjata nykyistä tehokkaammin ja varmistaa sen ainutlaatuisen luonnon ja maiseman säilyminen.

Matkailu on tärkeä elinkeino ja työllistäjä Enontekiön kunnan alueella. Kansallispuiston perustamisesta hyötyy ainakin välillisesti koko Enontekiön matkailu. Metsähallituksen julkaisema Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset  -tutkimus (2009) osoittaa, että kansallispuistojen palveluihin suunnatut investoinnit voivat tulla takaisin jopa 20-kertaisina tuottoina sekä lisääntyneinä työpaikkoina.

Toimivaan kansallispuistoon vaadittavat rakenteet ovat jo suureksi osaksi olemassa: Käsivarren erämaassa on autiotupia ja merkittyjä reittejä. Kilpisjärven luontotalo palvelee alueen luonnosta ja retkeilymahdollisuuksista kiinnostuneita matkailijoita.

Kansallispuiston rajaus

Ehdotamme, että kansallispuisto sisältäisi ainakin alueet, jotka kattavat Saana-tunturin ja sen rinteen lehtojensuojelualueet, Jehkats-tunturit sekä Käsivarren erämaa-alueen suurtunturit. Alueen yhtenäisyys tulee säilyttää eikä perustaa pirstaleista kansallispuistoa. Kansallispuisto liittyisi luontevasti Ruotsin Norrbottenin laajaan kansallispuistoalueeseen ja läheisiin Norjan puolen kansallispuistoihin (Reisa, Øvre Dividal).

Yliperän alue täyttää erinomaisesti lainsäädännön (Luonnonsuojelulaki § 11) muodolliset vaatimukset kansallispuistolle: alueella on vähintään 1000 ha valtion omistamaa maata ja sillä on merkitystä yleisenä luonnonnähtävyytenä sekä luonnontuntemuksen lisäämisen tai yleisen luonnonharrastuksen kannalta.

Helsingissä, 18.7.2012

Antti Miettinen, puheenjohtaja
Hilkka Pellikka, hallituksen jäsen
Saanan luonnon ystävät – Luomus ry

Lähteet

Heinonen, Mervi (toim.) 2007. Puistojen tila Suomessa. Suomen suojelualueet ja niiden hoito vuosina 2000–2005. Metsähallituksen julkaisuja 160.

Hodgson, J.; Thomas, C.; Wintle, B.; Moilanen, A. 2009: Climate change, connectivity and conservation decision making: back to basics. Journal of Applied Ecology 46: 5, pp 964–969.

Hyvärinen, E. & Sulkava, P. (toim.) 2009. Hyönteiskartoitukset Annjaloanjilla ja Toskaljärven ympäristössä Käsivarren erämaa-alueella 2007 ja 2008. Metsähallituksen julkaisuja A 185.

Järvinen, A & Lahti S. (toim.) 2004: Suurtuntureiden luonto. Kilpisjärven biologisen
aseman 40-vuotisjuhlakirja. Palmenia-kustannus.

Kilpisjärvi 2020 -hanke Luonnontilan selvitys 2011. Finnish consulting group.

Malinen, Maria 2010: Miten muuttuu Kilpisjärvi? Ympäristö-lehti 1/2010.

Metsähallitus 2009: Kansallispuistojen ja retkeilyalueiden kävijöiden rahankäytön paikallistaloudelliset vaikutukset. Metsähallituksen raportti 14.12.2009.

Mikkonen, Ninni 2012. Pro Gradu: Suojelualueiden arvottaminen Natura 2000 -luontotyyppien perusteella valtion mailla (tarkastuksessa). Tilaustyö Metsähallituksen luontopalveluiden tulosyksikölle.

Norokorpi, Y., Eeronheimo, H., Eurola, S., Heikkinen R., Johansson, P., Kumpula, J., Mäkelä, K., Neuvonen, S., Sihvo, J., Tynys, S., Virtanen, R. (toim.) 2008. Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvionti – Osa 2. Luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus, Helsinki. Suomen ympäristö 8/2008. 467-542s.

Ohjenoja, A. & Leppänen, T. 2010. Käsivarren erämaan ja Kilpisjärven alueen kävijätutkimus 2009-2010. 106 s. Metsähallituksen julkaisuja B 140.

Saananjuuren asemakaava kumottiin jälleen

Saananjuuren matkailuvaunualuetta. Kuva: Antti Miettinen

Rovaniemen hallinto-oikeus on 3.7.2012 antamassaan päätöksessä kumonnut Enontekiön kunnan Kilpisjärvelle laatiman Saananjuuren asemakaavan. Saanan luonnon ystävät valitti kaavasta vuonna 2011.

Hallinto-oikeuden päätöksen perusteluissa todetaan mm, että kaavan vaikutuksia Saanan luonnonsuojelualueeseen ja Mallan luonnonpuistoon ei ole selvitetty maankäyttö- ja rakennuslain sekä luonnonsuojelulain edellyttämällä tavalla. Kaava ei siis täytä sille Natura 2000 -verkostoa koskevia vaatimuksia ja on näinollen kumottava.

Saananjuuren asemakaava oli edellisen kerran esillä vuonna 2008, kun Rovaniemen hallinto-oikeus kumosi suurin piirtein samansisältöisen kaavan Saanan luonnon ystävien valituksen vuoksi luontoselvitysten puutteisiin vedoten.

Saanan luonnon ystävät toivoo, että Kilpisjärven alueen poikkeukselliset luonto- ja maisema-arvot ymmärretään ja otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa viimeistään nyt.

Voit itse käydä tutustumassa hallinto-oikeuden päätökseen ja sen perusteluihin tästä.

Lisätietoja antaa:

Antti Miettinen
Puheenjohtaja, Saanan luonnon ystävät ry.
puheenjohtaja(a)saananluonnonystavat.fi
044-0238194

Kevät ja uusi kaava

Kilpisjärven alueen osayleiskaavoitus käynnistyi vuoden 2012 alussa. Kaavoittaminen toteutetaan Kilpisjärvi 2020 -projektin pohjalta, joten kaavoitusprosessi edennee kevään aikana melko nopeasti. Tarjouskilpailun kaavan loppuunsaattamisesta voitti Seitap oy, joka on ollut laatimassa mm. surullisenkuuluisaa Saananjuuren asemakaavaa.

Rakentamista Kilpisjärvellä. (c) Maarika Weissmann

Kilpisjärven herkän luonnon ja maiseman säilymisen kannalta on tärkeää, että Kilpisjärvi 2020 -projektin puitteissa tehdyt luontoselvitykset ja maisemaselvitys otetaan kaavaa laadittaessa aidosti huomioon. Saananjuuren asemakaavan kohdalla, kesällä 2010, näin ei tehty, vaikka selvitykset olivatkin silloin käytännössä valmiita.

Kilpisjärvi 2020 -projekti on monessakin suhteessa mielenkiintoinen: toisaalta sen myötä alueelta on tehty erinomaisia luontoselvityksiä, alueen luontoa korostetaan tärkeänä vetovoimatekijänä ja luontomatkailun kehittämiseen on keksitty oikeasti hyviä uusia ideoita. Toisaalta suunnitelmissa on pyörinyt mukana mm. maisemahissi Saanan huipulle ja kelkkareittien voimakas kehittäminen. Kevät näyttää, mitä kaikkea suunnitelmista päätyy kaavaan asti.

Voit tutustua Kilpisjärvi 2020 -projektin materiaaleihin tästä:

(Linkit johtavat Kilpisjärvi 2020 -projektisivulla oleviin pdf-tiedostoihin.)