Vuosikokous 27.2.2016

Kokouskutsu

Saanan luonnon ystävät – Luomus ry:n sääntömääräinen vuosikokous
Lauantai 27.2.2016
klo 15:30–16:30
Pauligin huvila
Mechelininkatu 36, Helsinki

Esityslista
1§ Kokouksen avaus
2§ Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3§ Kokouksen järjestäytyminen
     3.1. Puheenjohtajan valinta
     3.2. Sihteerin valinta
     3.3. Pöytäkirjantarkastajien (2 kpl) valinta
     3.4. Ääntenlaskijan (1 kpl) valinta
4§ Esityslistan hyväksyminen
5§ Vuoden 2015 toimintakertomus
6§ Vuoden 2015 tuloslaskelma ja tase
7§ Toiminnantarkastajien kertomus
8§ Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen vuoden 2015 hallitukselle
9§ Vuoden 2016 hallituksen jäsenten valinta
     9.1 Puheenjohtajan valinta
     9.2 Varapuheenjohtajan valinta
     9.3 Sihteerin valinta
     9.4 Taloudenhoitajan valinta
     9.5 Tiedottajan valinta
     9.6 Muiden hallitusjäsenien valinta
10§ Vuoden 2016 toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta
11§ Vuoden 2016 jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus
12§ Vuoden 2016 toimintasuunnitelma
     12.1 Talousarvion hyväksyminen
     12.2 Toimintasuunnitelman hyväksyminen
13§ Muut esille tulevat asiat ja avointa keskustelua
14§ Kokouksen päättäminen

Yhdistyksen jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita vuosikokoukseen ja hallituksen kokoukseen, joka pidetään samassa paikassa ennen vuosikokousta alkaen klo 15.

Kilpisjärven biologinen asema 50 vuotta

Kilpisjärven biologinen asema juhlii tänään puolivuosisataista taivalta Käsivarren luonnon tutkimuksen parissa.

Juhlatilaisuudessa aseman johtaja Antero Järvinen totesi osuvasti, että ympäröivä luonto yhdistää kaikkia Kilpisjärvellä toimivia ihmisiä ja elinkeinoja. Helsingin yliopiston rehtori Jukka Kola korosti tutkimuksen merkitystä siinä, miten luontoa osataan hyödyntää kestävällä tavalla, niin että siitä voivat nauttia yhtä lailla lapsemme ja lapsenlapsemmekin.

Kilpisjärven biologisen aseman ansiota on myös se, että joka vuosi uudet opiskelijasukupolvet tulevat tutustumaan ja ihastumaan Käsivarren arktiseen luontoon ja Suurtunturien maisemiin. Monet Saanan luonnon ystävät ovat saaneet tunturikärpäsen pureman biologisella asemalla opiskellessaan tai työskennellessään.

Saanan Luonnon Ystävät – Luomus ry onnittelee lämpimästi Kilpisjärven biologista asemaa ja toivottaa menestystä tuleviin vuosikymmeniin!

Saananjuuren asemakaavasta päätös

Korkein hallinto-oikeus on 19.6. vahvistanut Rovaniemen hallinto-oikeuden päätöksen kumota Saananjuuren asemakaava. Toteutuessaan kaava olisi lisännyt merkittävästi matkailurakentamista Saananjuuren alueella, joka on yksi herkimmistä ja luontoarvoiltaan merkittävimmistä paikoista koko Käsivarressa ja laajemminkin Kölivuoriston alueella. Kaava olisi mahdollistanut nykyisen rakennuskannan viisinkertaistamisen.

Kaava meni jo kertaalleen nurin Rovaniemen hallinto-oikeudessa Saanan luonnon ystävien valituksen seurauksena, ja nyt myös korkein hallinto-oikeus katsoi, että luontoarvoja ja rakentamisen vaikutuksia porotalouteen ei ole huomioitu riittävästi kaavaa laadittaessa.

Voit lukea lisää Saananjuuren asemakaavasta nettisivuiltamme tai tutustua korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen.

Uuden toimintavuoden avaus

Saanan luonnon ystävät kokoontuivat vuosikokoukseen 21. helmikuuta. Kokouksessa valittiin yhdistykselle uusi hallitus vuodelle 2014, hyväksyttiin vuoden 2013 toimintakertomus ja vuoden 2014 toimintasuunnitelma sekä nautittiin pöydän antimista.

Vuonna 2013 suurin huomio toiminnassa keskittyi Käsivarren kansallispuistohankkeeseen, joka eteni monivaiheisen sidosryhmien kuulemisen kautta kansallispuiston perustamisedellytysten selvitysvaiheeseen asti. Vaikka alue luontoarvojen puolesta ansaitsisi selvästi kansallispuiston aseman, puiston herättämän vastustuksen vuoksi ympäristöministeriö ei nähnyt edellytyksiä perustaa Käsivarteen kansallispuistoa tällä hallituskaudella (lue ympäristöministeriön tiedote). Selvitys poikii kuitenkin jatkotyötä eri sidosryhmien kesken, ja Saanan luonnon ystävät seuraa asian kehittymistä suurella mielenkiinnolla.

Vapaan sanan aikana puhuttivat kansallispuistopäätöksen lisäksi muut ajankohtaiset asiat: Kilpisjärven biologisen aseman juhlavuosi ja Enontekiön kunnanjohdon ehdotus erämaahotellista.

Toivotamme kaikki Käsivarren luonnon ystävät tervetulleiksi mukaan toimintaan vuonna 2014!

Saanan luonnon ystävät – Luomus ry:n sääntömääräinen vuosikokous 21.2.2014

Tervetuloa Saanan luonnon ystävien sääntömääräiseen vuosikokoukseen ensi perjantaina 21.2 Helsinkiin Kaisaniemen kasvitieteelliseen puutarhaan kello 18.00. Kokous pidetään kasvihuoneiden yläkerrassa Linkola-salissa. Mikäli puutarhan portit ovat kiinni, voit soittaa numeroon 040-8498808. Kokouksessa on kahvitarjoilu sekä pientä syötävää.

Parhain terveisin,
Ahti Launis, puheenjohtaja

– – – – –

Saanan luonnon ystävät – Luomus ry:n sääntömääräinen vuosikokous
perjantai 21.2.2014 klo 18:00–20:00
Kaisaniemen kasvitieteellinen puutarha, Linkola-sali, Helsinki.

Käsiteltävät asiat:
1§ Kokouksen avaus
2§ Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen
3§ Kokouksen järjestäytyminen
   3.1. Puheenjohtajan valinta
   3.2. Sihteerin valinta
   3.3. Pöytäkirjantarkastajien (2 kpl) valinta
   3.4. Ääntenlaskijan (1 kpl) valinta
4§ Esityslistan hyväksyminen
5§ Vuoden 2013 toimintakertomus
6§ Vuoden 2013 tuloslaskelma ja tase
7§ Toiminnantarkastajien kertomus
8§ Tili- ja vastuuvapauden myöntäminen vuoden 2013 hallitukselle
9§ Vuoden 2014 hallituksen jäsenten valinta
   9.1 Puheenjohtajan valinta
   9.2 Varapuheenjohtajan valinta
   9.3 Sihteerin valinta
   9.4 Taloudenhoitajan valinta
   9.5 Tiedottajan valinta
   9.6 Muiden hallitusjäsenien valinta
10§ Vuoden 2014 toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan valinta
11§ Vuoden 2014 jäsenmaksun ja kannatusjäsenmaksun suuruus
12§ Vuoden 2014 toimintasuunnitelma
   12.1 Talousarvion hyväksyminen
   12.2 Toimintasuunnitelman hyväksyminen
13§ Muut esille tulevat asiat ja avointa keskustelua
14§ Kokouksen päättäminen

Kansallispuistolle kaksi rajausvaihtoehtoa – Luomus ry tukee laajempaa

Käsivarren kansallispuiston selvitystyö etenee. Metsähallituksen laatima kansallispuiston perustamisedellytysten selvitys lähti lausuntokierrokselle syyskuun lopussa.

Selvityksessä tarkastellaan kansallispuistolle neljää erilaista rajausvaihtoehtoa suppeasta Saanan ympäristön kansallispuistosta laajaan, koko Käsivarren erämaan kattavaan rajaukseen. Koska puisto tarvitsee toteutuakseen paikallista tukea, Metsähallitus esittää mahdollisiksi rajausvaihtoehdoiksi kahta suppeinta. Kilpisjärven ja valtatien välittömässä läheisyydessä sijaitseva Saanan kansallispuisto olisi helposti saavutettava matkailun valttikortti, jonka perustaminen ei suuresti vaikeuttaisi matkailuyritysten nykyistä toimintaa alueella. Kansallispuistostatus voisi auttaa ohjailemaan vilkkaassa päiväretkeilykäytössä olevan alueen kävijäpainetta kestävällä tavalla.

Toisena vaihtoehtona on varsinaisen Yliperän suurtunturialueen käsittävä kansallispuisto, joka pitäisi sisällään alueen tärkeimmät, muusta Lapista poikkeavat luonto- ja maisema-arvot. Ehdotus tavoittelee kompromissia alueen suojelutavoitteiden ja matkailukäytön välillä, sillä moottoroitu kulku Poroenon suosituille kalastus- ja metsästysalueille voisi jatkua. Kansallispuiston käyttösäännöt olisi kuitenkin räätälöitävä tavanomaista sallivammiksi mm. paikallisten asukkaiden ja yrittäjien moottorikelkkaliikenteelle.

Saanan luonnon ystävät – Luomus ry on antanut Metsähallituksen selvityksestä oman lausuntonsa, jonka voi lukea kokonaisuudessaan täältä. Kannatamme laajemman rajausvaihtoehdon mukaisen puiston perustamista Käsivarren suurtuntureille.

Näkemyksemme mukaan kansallispuiston perustaminen ei ole ristiriidassa Kilpisjärven kylän kehittämisen ja Kilpisjärvi 2020 -kehityshankkeen kanssa. Puiston perustaminen toisi lisää valtion rahoitusta palveluiden kehittämiseen, kasvavan matkailijamäärän hallintaan ja maastoliikenteen valvontaan. Se auttaisi säilyttämään alueen ainutlaatuiset luonto- ja maisema-arvot tuleville sukupolville. Kaipaamme selvitystyöhön vielä monipuolisempaa ja laajempaa näkemystä puiston perustamisen aluetaloudellisista vaikutuksista sekä alueen asukkaiden ja elinkeinonharjoittajien tasapuolista kuulemista.

Kilpisjärven kyläympäristöhanke etenee

Kilpisjärven kyläympäristöhanke on toteuttanut kesän 2013 aikana Kilpisjärven eteläisen kyläkeskuksen läpi kulkevan kunnallistekniikkalinjan maisemoinnin herbapolulla. Kohteen suunnitelman on laatinut oululainen viher- ja arkkitehtuuritoimisto VSU Oy.

Saanan luonnon ystävät – Luomus ry on osallistunut projektiin 128 henkilötyötunnilla. Talkootöissä olivat Luomus ry:n sekä jäsenistöstä että ulkopuolelta Laura Valkama, Jukka Laine ja Anne Komulainen. Lisäksi Saanan luonnon ystävät järjestivät hankkeeseen liittyen asiantuntijuusapua kyläalueen maisemointisuunnitelman tarkastamiseen.

Herbapolun maisemoinnin työvaiheisiin kuuluivat alueen valmistelu kasvien istuttamiselle sopivaksi (pohjamaan tasoitus, rikkakasvien poistaminen), kasvualustan levittäminen ja taimien istuttaminen, sorapohjaisen polun tekeminen sekä erinäiset viimeistelytyöt kuten opastolppien asentaminen. Istutettavat kasvit ovat paikallisia luonnonkasveja, jotka on lisätty hankkeen aikana. Herbapolku maisemoi osaltaan rakentamisen jäljiltä “levotonta” kyläaluetta. Samalla se toimii käyntikohteena kylällä jalkaisin liikkuville matkailijoille.

Raittijärven pitkospuut saavat jäädä

Kesäkuun alussa (4.6) annettiin päätös Enontekiön Raittijärven pitkospuihin liittyvässä oikeuskäsittelyssä. Korkein hallinto-oikeus (KHO) katsoi, että arseeniliuoksella kyllästetyistä puhelinpylväistä sai rakentaa pitkospuita polulle.

Alue kuuluu Käsivarren erämaa -nimiseen Natura 2000 -kohteeseen, jossa CCA-liuoksella kyllästettyä puuta on käytetty pitkospuiden alus- ja telapuina yhteensä noin 3,3 kilometrin matkalla. Tarkoituksena oli mahdollistaa mönkijöillä liikkuminen polulla. Lapin luonnonsuojelupiiri vaati, että tiepiiriä kiellettäisiin käyttämästä kyllästettyä puuta. Myös Saanan luonnon ystävät ottivat asiaan kantaa. Päätöksellään KHO kumosi Vaasan hallinto-oikeuden päätöksen.

KHO pyysi asiassa ennakkoratkaisua EU-tuomioistuimelta. Molemmat tahot katsoivat, etteivät käytöstä poistetut puhelinpylväät ole jätettä, mistä johtuen ympäristölupaa ei tarvittu. Lisäksi todettiin, etteivät pitkospuina käytetyt puhelinpylväät aiheuta alueelle merkittäviä ympäristöhaittoja. Pylväitä ei käytetty purojen ja lähteiden kohdalla tai välittömässä läheisyydessä. Vuosina 2009 ja 2011 tehdyissä vesi- ja kasvinäytetutkimuksissa ongelmallisten haitta-aineiden keskiarvot eivät ylittäneet kynnysarvoja.

KHO:n päätös on luettavissa kokonaisuudessaan tästä linkistä: http://www.kho.fi/fi/index/paatoksia/vuosikirjapaatokset/vuosikirjapaatos/1371462400719.html

Myös Yle uutiset on kirjoittanut aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/kho_myrkkypuuta_saa_kayttaa/6676962
http://yle.fi/uutiset/julkisasiasiamies_lausuu_raittijarven_pitkospuista/6414040

Lapin luonnonsuojelupiirin vastine (8.4.2013): http://www.sll.fi/lappi/edunvalvonta/vastinekholleraittijarvi

Lisäksi aiheesta Saanan luonnon ystävien sivuilla: http://saananluonnonystavat.fi/wordpresstoiminta/cca-kyllastetyt-pitkospuut-raittijarvella/

Kilpisjärvellä keskusteltiin kansallispuistosta

Ympäristöministeri Ville Niinistö vieraili Kilpisjärvellä 3.–4. kesäkuuta 2013 kuulemassa kyläläisten ajatuksia kansallispuistoselvityksen tiimoilta. Maanantain ohjelmassa oli avoin yleisötilaisuus Kilpisjärven koululla ja tiistaina lounastapaaminen kutsutuille sidosryhmien edustajille. Paikalla oli myös Saanan luonnon ystävien puheenjohtaja Ahti Launis.

Ministeri toi selvyyttä epäselviin asioihin mahdollisista muutoksista esimerkiksi maastoliikenteen rajoituksiin kansallispuistoalueella. Puiston rajauksella voidaan yksinkertaisesti sallia vapaampi moottoroitu liikenne erämaa-alueelle.

Käsivarren kansallispuisto on edennyt selvityksissä näinkin pitkälle ainoastaan yhdestä syystä: alueen kiistattomien luontoarvojen ansiosta. Ympäristöministerin mukaan puhtaasti luonnontieteellisin perustein Käsivarren puisto olisi ykkösvaihtoehto koko Suomessa.

Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi näki puiston myönteisenä luonnon monimuotoisuuden ja saamelaiskulttuurin turvaamiseksi alueella. Enontekiön kunnan kanta puistoon on kunnanjohtaja Mikko Kärnän mukaan kaikkia puolueita myöten yksimielisesti puistoa vastaan. Yrittäjien kannalta tuntuvimmin asettuvat vastakkain mahdolliset muutokset matkailurakenteen kehitykseen. Kansallispuisto painottaisi ei-moottoroitua luontomatkailua puistoalueella. Toisaalta luonnonsuojelulain piirissä olevalle kansallispuistolle myönnettäisiin esim. safarilupia vain paikallisille yrittäjille, sanoo ministeri. Ministeri painotti myös, että alueen statuksen nostaminen on ainoa keino nostaa investointien priorisointia valtion taholta. Kansallispuiston yksiselitteinen etu olisi, että se ohjaisi maankäyttöä maisemallisesti ja luonnonsuojelullisesti arvokkailta alueilta pois ja näin ollen kasvava kyläalue ja matkailijapaine olisi tulevaisuudessa kestävällä pohjalla.

Kansallispuistoasiassa pallo on nyt enontekiöläisillä. Ympäristöministeri on moneen otteeseen painottanut, että puistoa ei perusteta ilman paikallisten enemmistön tukea. Nyt tehtävässä puistoselvityksessä paikallisten kantoja tunnustellaan sellaisen ratkaisun löytämiseksi, josta myös paikalliset voivat hyötyä. Tämä on myös Saanan luonnon ystävien toiveena.

Ahti Launis, puheenjohtaja

Oikein toteutettuna Käsivarren kansallispuisto hyödyttäisi kaikkia

Mediatiedote 3.6.2013

Käsivarren kansallispuistohankkeen vastustus on ennenaikaista. Kansallispuisto auttaisi turvaamaan ainutlaatuisen suurtunturialueen luonto- ja maisema-arvot pitkällä aikavälillä ja ohjaisi alueen matkailua kestävään suuntaan. Kansallispuistojen vaikutukset paikallistalouteen ovat Suomessa olleet myönteisiä.

Kansallispuistot toimivat alkuperäisen luonnon suojelualueina sekä nähtävyys- ja retkeilykohteina. Suomen 37 kansallispuistosta yksin Pallas-Yllästunturin kansallispuistossa oli kävijöitä viime vuonna lähes puoli miljoonaa. Puiston aluetaloudellinen vaikutus on Metlan selvityksen mukaan (2006) erittäin merkittävä: matkailijat kuluttivat alueella vuoden aikana 24,3 miljoonaa euroa luoden yli 160 ympärivuotista työpaikkaa. Urho Kekkosen, Nuuksion ja Oulangan kansallispuistojen kävijämäärät nousivat viime vuonna yhteensä yli puoleen miljoonaan. Näiden perustamista tuskin kukaan on jälkikäteen pitänyt virheenä, vaikka se aikanaan herättikin vastustusta.

Nyt keskustelua herättää kansallispuistohanke Käsivarren suurtuntureille. Idea puistosta ei ole uusi, vaan sitä on väläytelty eri yhteyksissä jo pitkään. Alueen maisema- ja luontoarvot ovat kiistattomat. Haltin ja muiden suurtunturien ympäristö on jo nyt suosittu retkeilykohde, ja kansallispuisto toisi alueelle lisää retkeilypalveluja ja valtion panostusta. Se auttaisi ohjaamaan retkeilyä kestävästi, jotta alueen kansalliset erityispiirteet säilyvät tulevillekin sukupolville.

Enontekiön kunta otti kansallispuistoon välittömästi ja voimakkaasti vastustavan kannan, vaikkei konkreettista rajausta tai muitakaan yksityiskohtia ole vielä esitelty. Tämä on erikoista ottaen huomioon, että muut kansallispuistohankkeet olivat säännönmukaisesti kuntavetoisia ja niiden aluetaloudellinen vaikutus nähtiin kaikissa muissa kunnissa positiivisena.

Pidämme Käsivarren kansallispuiston perustamista tärkeänä kestävän matkailun ja luonnonsuojelun turvaamiseksi alueella. Se lisäisi alueen statusta ja kiinnostavuutta niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin matkailijoiden keskuudessa. Pidämme kansallismaiseman säilyttämistä tärkeänä asiana.

Epäselvyys kulku- ja käyttöoikeuksista kansallispuiston alueella on ymmärrettävästi aiheuttanut huolta paikallisissa yrittäjissä ja asukkaissa, mikä on lisännyt hankkeen vastustusta. Uskomme, että paikallisten liikkumistarpeet ja matkailuelinkeino ovat sovitettavissa yhteen kansallispuiston kanssa, kunhan puiston rajaus ja käyttösäännöt suunnitellaan kaikkia osapuolia kuunnellen. Toivomme, että asiaa voidaan tarkastella kunnassa uudelleen, kun konkreettiset vaihtoehdot ovat selvillä.

Ahti Launis, puheenjohtaja
Otso Häärä, hallituksen jäsen
Saanan luonnon ystävät – Luomus ry