Suomen talvi luo upeat puitteet hiihtoon ja lasketteluun. Kausi on pitkä, ja puhdas luonto sekä raikas ilma houkuttelevat ulkoilmaan liikkumaan. Mikäpä olisi sen mukavampi tapa viettää vapaapäivää kuin viiletellä lumi pöllyten pirtsakassa pakkasessa ja illalla pujahtaa saunan lauteille lämmittelemään.

Suomi mielletään yleensä kaksikieliseksi maaksi, mutta ei sovi unohtaa kolmatta kieltämme, nimittäin saamea. Saame ei tosin oikeastaan ole vain yksi kieli, vaan monta saamelaiskieltä, joita puhutaan koko Lapin alueella. Suomen Lapissa puhutaan kolmea eri saamelaiskieltä, joista selvästi suurin puhujamäärältään on pohjoissaame. Mutta mistä saamen kieli on saanut alkunsa, ja mikä on kielen nykytilanne?

Sanotaan, että Suomi on tuhansien järvien maa. Sanonta on varsin osuva. Totta se on, että jokainen suomalainen on tietoinen, että maassamme on järviä keskimäärin enemmän, kuin monessa muussa maassa.

Saamelainen poronhoito, kuten me sen tunnemme, alkoi jonnekin 1500-luvulla ja on sopeutunut nykyaikaisiin aikoihin koko historian ajan. Saamelainen poronhoito ei ole kävely puistossa.

Napapiirillä sijaitsee eräs mystinen, taianomainen paikka, jossa pajan kilke ei vaimene koskaan. Päivisin paikka naamioituu valkean lumipeitteen alle tai kuusiemetsien vihreyteen. Illan tullen tuhannet valot syttyvät ja valaisevat paikan lämpimään hohtoon. Tämä on Joulupukin koti.

Suomen luonto on ainutlaatuista sekä monipuolista. Suomessa on neljä vuodenaikaa, jotka kukin rikastuttavat Suomen luontoa omalla tavallaan. Kesäisin ja syksyisin Metsistä saa poimia  sieniä ja marjoja, kuten mustikkaa, puolukkaa, lakkaa, kantarelleja ja herkkutatteja.

Suomessa, ja etenkin Lapissa, saamme nauttia taianomaisista yöttömistä öistä kesäkuukausina, kun taas talvikuukausina aurinko laskee horisontin taakse pysyäkseen siellä. Kääntöpiirien ja napapiirien välisellä alueella ero kesän ja talven valaistuksessa ja lämpösäteilyssä on huomattava. Näillä alueilla, kuten Keski-Euroopassa ja Suomessa, on neljä vuodenaikaa. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, kalottialueella, on pitkä auringoton kaamosaika ja yhtä pitkä yöttömän yön jakso kesällä. Sama pätee toki eteläisen napapiirin eteläpuolella, mutta vuodenajat siellä ovat päinvastaiset: pohjoisen talvella siellä on kesä.

Kuusamon ja koko Suomen suosituin sekä kuuluisin vaellusreitti on 80 km pituinen Karhunkierros, joka kiertää Oulangan kansallispuistossa ja Rukan ympäristössä. Reitin voi aloittaa Sallan kunnan puolelta Karhunkierroksen luontokeskuksesta tai sitten Kuusamon pohjoisosasta Ristikalliolta. Reitti päättyy Rukatunturin hiihtokeskukseen. Sallan puolelta aloitettaessa matkaa tulee noin 80 km ja Ristikalliolta aloitettaessa 70 km. Koko reitin vaeltaminen kestää noin 3-7 päivää vaeltajan kunnosta riippuen – ja toki siitä millä vauhdilla haluaa edetä.

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä johtumatta alueen omistussuhteista. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan eikä maan haltijan lupaa, eikä näistä oikeuksista tarvitse myöskään maksaa. Suomessa nämä jokamiehenoikeudet koskettavat myöskin ulkomaalaisia. Ne perustuvat maamme tapaan, joka on ollut voimassa jo aikapäivistä lähtien.