Sanotaan, että Suomi on tuhansien järvien maa. Sanonta on varsin osuva. Totta se on, että jokainen suomalainen on tietoinen, että maassamme on järviä keskimäärin enemmän, kuin monessa muussa maassa. Ne eivät välttämättä ole suurimpien joukossa maapallon mittakaavassa. Syvimmätkään niistä eivät vedä vertoja maailman syvimmille. Oikeastaan suomalaiset järvet eivät pääse kilpailemaan muiden maapallon järvien kanssa, kun puhtaudesta. Tämä näkyy myös tilastoissa, joista käy ilmi, että suomalaiset järvet ovat puhtaudeltaan kärkisijoituksilla vuodesta toiseen. Mutta mitä järvi on suomalaiselle?Kautta aikojen Suomessa on pyritty rakentamaan talo tai mökki järven rannalle. Silloin syynä oli elämän helpottuminen, koska juomavesi, pesuvesi ja kaikki toiminnot, johon vettä tarvittiin, oli helppo kantaa järvestä. Saunan jälkeen on helppo ja nautinnollista pulahtaa järveen, joten saunakin on koitettu aina sijoittaa mahdollisimman lähelle järveä. Nykyään lainsäädäntö on huomattavasti tiukempi koskien rakennusoikeuksia järven rannalle, mutta siitäkin huolimatta hinku päästä asumaan rannalle on ihmisten keskuudessa kova.

Maiseman monimuotoisuus

Siitä suomalainen järvimaisema oikeastaan muodostuukin – taloista ja mökeistä. Tai niin on ollut ennen. Nykyään rakennuslupia on yhä harvemmin jaossa rantatonteille eli vaikka omistatkin rantatontin, niin rakennuksille on todella tiukat määräykset siitä, miten lähellä vettä saa olla ja miten paljon rakennus saa erottua maisemasta kun liikutaan veden päällä esimerkiksi veneellä. Eli rannan maisemista on jatkossa yhä vaikeampi löytää merkkejä asutuksesta. Tämä ilmiö ei kuitenkaan ole havaittavissa koko maassa, sillä Etelä-Suomessa, suuren asutuksen sekä suhteellisen pienestä vesistömäärästä johtuen, järvitontit ovat vähissä ja niille on todella kova kysyntä. Jokainen haluaa saada tontin ja asua järven rannalla. Tässä nähdään, miten maailman muuttuessa arvot järveä kohtaan, suomalaisessa yhteiskunnassa, säilyvät.

Järvi on muutenkin hyvää aluetta harjoittaa kuljetusta ja teollisuutta. Vedestä saa rakennettua melko esteettömän reitin kuljetuksille. Teollisuudelle tarpeellinen koneiden jäähdytysverkosto on myös helppo rakentaa järven varaan. Suomi on vain niin pieni maa väkiluvultaan, että isot tehtaat ovat todella harvassa ja kuljetuskin onnistuu nykyisessä mittakaavassa paremmin raskaalla kalustolla. Joten se on ollut etuna ajatellen järvimaiseman säilymistä luonnollisena. Lisäksi Suomen järvimäärä on niin iso, että vaikka yhden järven rannalla olisikin teollisuutta, se ei näkyisi mitenkään toisen järven maisemassa.

Perinteet j arvot

Joten Suomen mittakaava ja asukasluku on vaikuttanut siihen, että Suomessa on edelleen järvimaisema, joka on saanut säilyä luonnollisena sekä muuttumattomana. Tämä on asia, josta moni on ylpeä ja haluaa kokea sen tulevaisuudessakin. Mökillä käydessään osataan viedä roskat mukanaan eikä niitä jätetä luontoon. Pellot, jotka näkyvät paikoittain järvien rannalla ovat myös suuren tarkkailun alla. Tällä koitetaan ehkäistä lannoitteiden päätyminen vesistöön, jolloin siitä voisi olla haittaa kasvillisuudelle sekä eläimille.

Suomi on koittanut markkinoida itseään järvimaisemilla, jotta paikalle saataisiin turisteja. Se on monelle, isoissa maissa asuville harvinaista, nähdä puhdas järvi ilman tehtaiden savupilviä. Varsinkin, kun järvessä elävät linnut saavat mennä vapaasti poikasten kanssa eivätkä oikeastaan pelkää ihmistä sen kummemmin. Elämyksenä tämä voi olla vapauttavaa. Suomalaiseen järvimaisemaan kuuluu muutenkin hiljaisuus, luonnonläheisyys ja puhtaus. Puhdas ilma on seikka, jota ei niinkään ajatella, vaikka se onkin harvinaista nykymaailmassa. Auringonlasku, jota voi seurata kalastusreissulla veneestä herättää myös monessa tunteita ja tämä on tietenkin päästävä ikuistamaan kameralla. Täytyy siis muistaa, että meille itsestään selvä asia ei ole saatavilla joka paikassa. Ja sen takia siitä on osattava pitää huolta, jotta tulevat sukupolvet pääsevät myös nauttimaan siitä. Se on asia, joka on jokaisen vastuulla.

Saamelainen poronhoito, kuten me sen tunnemme, alkoi jonnekin 1500-luvulla ja on sopeutunut nykyaikaisiin aikoihin koko historian ajan. Saamelainen poronhoito ei ole kävely puistossa.

Napapiirillä sijaitsee eräs mystinen, taianomainen paikka, jossa pajan kilke ei vaimene koskaan. Päivisin paikka naamioituu valkean lumipeitteen alle tai kuusiemetsien vihreyteen. Illan tullen tuhannet valot syttyvät ja valaisevat paikan lämpimään hohtoon. Tämä on Joulupukin koti.

Suomen luonto on ainutlaatuista sekä monipuolista. Suomessa on neljä vuodenaikaa, jotka kukin rikastuttavat Suomen luontoa omalla tavallaan. Kesäisin ja syksyisin Metsistä saa poimia  sieniä ja marjoja, kuten mustikkaa, puolukkaa, lakkaa, kantarelleja ja herkkutatteja.

Suomessa, ja etenkin Lapissa, saamme nauttia taianomaisista yöttömistä öistä kesäkuukausina, kun taas talvikuukausina aurinko laskee horisontin taakse pysyäkseen siellä. Kääntöpiirien ja napapiirien välisellä alueella ero kesän ja talven valaistuksessa ja lämpösäteilyssä on huomattava. Näillä alueilla, kuten Keski-Euroopassa ja Suomessa, on neljä vuodenaikaa. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella, kalottialueella, on pitkä auringoton kaamosaika ja yhtä pitkä yöttömän yön jakso kesällä. Sama pätee toki eteläisen napapiirin eteläpuolella, mutta vuodenajat siellä ovat päinvastaiset: pohjoisen talvella siellä on kesä.

Kuusamon ja koko Suomen suosituin sekä kuuluisin vaellusreitti on 80 km pituinen Karhunkierros, joka kiertää Oulangan kansallispuistossa ja Rukan ympäristössä. Reitin voi aloittaa Sallan kunnan puolelta Karhunkierroksen luontokeskuksesta tai sitten Kuusamon pohjoisosasta Ristikalliolta. Reitti päättyy Rukatunturin hiihtokeskukseen. Sallan puolelta aloitettaessa matkaa tulee noin 80 km ja Ristikalliolta aloitettaessa 70 km. Koko reitin vaeltaminen kestää noin 3-7 päivää vaeltajan kunnosta riippuen – ja toki siitä millä vauhdilla haluaa edetä.

Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta nauttia luonnosta ja hyödyntää sitä johtumatta alueen omistussuhteista. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan eikä maan haltijan lupaa, eikä näistä oikeuksista tarvitse myöskään maksaa. Suomessa nämä jokamiehenoikeudet koskettavat myöskin ulkomaalaisia. Ne perustuvat maamme tapaan, joka on ollut voimassa jo aikapäivistä lähtien.

Suomi on järvien lukumäärän näkökulmasta EU:n rikkain maa: tällä rikkaudella me suomalaiset myös väritämme maamme nimeä kutsulla sitä tuhansien järvien maaksi.  Suomessa on 187 888 järveä tai lampea, joiden pinta-ala on vähintään 0,05 hehtaaria.Suomen suurimpia järviä ovat Saimaa ja Päijänne, mutta jo kolmossijalta löytyy Lapissa sijaitseva Inarijärvi, joka on myös Lapin suurin järvi.

Lapin sota käytiin vuosina 1944-1945 toisen maailmansodan yhteydessä. Kun jatkosota tuli loppuunsa ja Neuvostoliitto, Britannia ja Suomi solmivat Moskovan välirauhan, oli yksi ehdoista saksalaisten joukkojen riisuminen aseista, mikä lopulta johti Lapin sotaan. Lapin sodassa on erityistä katkeruutta, sillä eivät suomalaisetkaan aluksi halunneet ajaa vanhaa aseveljeään pois, vaan joutuivat sen tekemään Neuvostoliiton painostuksesta. Kun saksalaiset eivät kuitenkaan suostuneet lähtemään vapaaehtoisesti, alkoi Saksan ja Suomen välinen Lapin sota.

Karhu, latinalaiselta nimeltään ursus arctos on Euroopan suurin petoeläin. Meille suomalaisille se tarkoittaa paljon muutakin kuin sitä, sillä se on meille sekä ihailtu että kunnioitettu kansalliseläimemme. Eläimessä ihmetyttää sen tapa vetäytyä syksyllä talviunille ja herätä jälleen keväällä lumien sulaessa ja lintujen laulaessa. Suurempi ihmettelyn aihe on karhun kyky synnyttää poikasensa talvipakkasilla – vararavinnon turvin se ruokkii poikasensa ja kevään tullen pesästä saattaakin kömpiä 5 karhua vain yhden sijasta.